Wittenbergin-maisterilla, Turun koulumestarilla ja piispalla Mikael Agricolalla on kiistämättömät ansiot suomen kirjakielen luojana. Hän on ensimmäinen, jonka kirjoittamia suomenkielisiä tekstejä julkaistiin painettuina.

Agricolan kirjoista ilmestyi ensin pieni Abckiria, ja heti seuraavana vuonna 1544 Rucouskiria. Agricolan päätyö Uuden testamentin käännös oli jo tuolloin valmis, mutta hän joutui odottamaan sille painolupaa neljän vuoden ajan.

Agricolan rukouskirja on laajin uskonpuhdistuksen aikana Euroopassa julkaistu rukouskirja. Useimmat muut olivat parin sadan sivun laajuisia, mutta Agricolan teoksessa oli lähes yhdeksänsataa sivua.

Kalenteriosaston ja esipuheiden lisäksi kirjassa on noin seitsemänsataa rukousta. Raamatusta Agricola suomensi kirjaansa 40 psalmia ja yli sata muuta rukousta.

Kaikki vanha ei kelvannut

Raamatullisten rukousten lisäksi Agricolan rukouskirjassa on jumalanpalveluksiin ja yksityiseen hartauteen tarkoitettuja rukouksia.

Jumalanpalveluskäyttöön tarkoitettuja rukouksia on parisataa, joista monet pohjautuivat Suomessa käytettyihin keskiaikaisiin teksteihin.

Kristinuskon perustekstit uskontunnustus, Isä meidän –rukous ja Ave Maria oli jo keskiajalla käännetty suomeksi. Paperilappuja ja vihkoja ei kuitenkaan ole säilynyt nykypäiviin. Varhaisimmat tunnetut suomenkieliset käsikirjoitukset ovat peräisin 1530-luvulta.

Kaikki vanha ei kuitenkaan kelvannut Agricolalle sellaisenaan. "Tekemissään muutoksissa Agricola on erityisesti pitänyt huolen siitä, että kaikki kohdat, joissa viitataan ihmisen omiin ansioihin Jumalan edessä, on pyyhitty pois", kirjoittaa kirkkohistorian professori Simo Heininen Mikael Agricola -elämäkerrassaan (Edita 2007).

Agricola häivytti pois myös sellaisen aineksen, jossa puhutaan pyhistä ihmisistä välittäjinä Jumalan ja ihmisten välillä. Hän puhuu ainoastaan pyhien esikuvallisuudesta.

Siinä, missä keskiaikaisissa rukouksissa etsitään Neitsyt Marian välityksellä vapautusta maallisista murheista ja pääsyä taivaan iloon, Agricola vaihtaa Marian tilalle Kristuksen. Niinpä Agricolan teksteissä Marian esirukousten tilalle tulee Kristuksen sovitustyö.

Jokaiselle yhteiskuntaluokalle on oma rukouksensa

Rukouskirjan kolmannessa osassa on noin kolmesataa rukousta yksityistä hartautta varten.

Osa rukouksista on vanhakirkollisia ja keskiaikaisia, osa uskonpuhdistuksen ajan vaikuttajahahmoilta ja Agricolan omilta oppimestareilta Martti Lutherilta, Philipp Melanch-thonilta ja Erasmus Rotterdamilaiselta. Lisäksi Agricolan tiedetään käyttäneen apunaan ainakin kahtatoista muuta oman aikansa rukous- ja hartauskirjaa.

Rukousvalikoima on varsin monipuolinen.

"Jokaiselle yhteiskuntaluokalle ja sen jäsenelle on omat rukouksensa aina ruhtinaasta raskaana olevaan vaimoon ja koulun pahnoilla hikoilevaan teiniin saakka", Heininen kertoo.

Esimerkiksi raskaana olevan puolesta rukoillaan Agricolan sanoin seuraavasti: "Me rukoilemme sinua, laupias Isä, Herra ja Jumala, että varjelisit ja suojelisit hänen ruumiinsa hedelmän, joka on sinun tekoasi, ettei hän tuskalla synnyttäessään vahingoittuisi, vaan että hän sinun avullasi voisi rauhallisesti synnyttää."

Suuri osa rukouksista on osoitettu Kristukselle.

"Eikä humanisti ensi sijassa vetoa Jeesukseen opettajana ja esikuvana, vaan Jumalan Poikana, syntien sovittajana, luojana ja maailman hallitsijana", toteaa Heininen.

Agricolan aikalainen, Viipurin ja myös Turun piispana toiminut Paavali Juusten kirjoitti myöhemmin kronikassaan, että Agricolan rukouskirja kuluu kaikkien suomalaisten käsissä päivittäin. Tosin kirja oli tarkoitettu ensisijaisesti papeille.

Agricola ehti eläessään itsekin arvioida rukouskirjaansa ja totesi, että se on "sangen hyvä, täynnä monia asioita ja syvä". Kirkkohistorian professori Heinisen mukaan tekijä ei kiitä työtään turhaan: rukouskirja on Agricolan itsenäisin teos.

Mikael Agricolaa juhlitaan toisena pääsiäispäivänä 9.4. hänen kuolemansa 450-vuotispäivän muistoksi.

Agricolan juhlajumalanpalvelus ja kirkkokahvit klo 10 Hämeenkylän kirkossa.

Agricolan juhlavuoden messu klo 10 Turun tuomiokirkossa sekä suorana lähetyksenä TV1:ssä ja YLE Radio 1:ssä.