Kahdeksan levyä tehnyt Mustarastas on folkyhtye, jossa soivat kansanmusiikille tunnusomaiset akustiset kielisoittimet, tinapilli, haitari, viulu, nyckelharpa ja mandoliini, irlantilainen bouzoki sekä basso ja kitara. Suomalaiskansalliseen sointiin liittyvät saumattomasti myös irlantilaisen kansanmusiikin kaiut.

Sävellykset ja sanoitukset ovat etupäässä yhtyeen perustajan ja johtajan Kari Haapalan käsialaa. Levyiltä löytyy myös Mustarastaan viulistina ja laulujentekijänä monipuolisesti kunnostautuneen Laura Airolan lyriikoita sekä vierailevia runoilijatähtiä kuten Eino Leino, Saima Harmaja ja Kaija Pispa. Virsikirjasta ja körttiläisten Siionin virsistäkin on versioitu vetäviä folkveisuja.

Nurmosta kotoisin oleva Kari Haapala on pohjalainen perusmies, körttiläisyyteen kallellaan oleva pitkätukkasivari, joka alkoi rämpyttää kitaraa 13-vuotiaana. Heviä hartaasti kuunnellut nuorukainen teki kohta kolme sointua opittuaan biisejä erinäisille rockbändivirityksilleen.

Suomigospelin keskeisen hahmon Jaakko Löytyn vaikutus oli suuri, kun Haapala inspiroitui hengellisen musiikin luomisesta. Ensimmäisen levynsä hän teki vuonna 1984. Haapalan soololevyistä kuuntelemista kestävät soundiensa ja sanoitustensa kypsyyden puolesta edelleen erityisesti Tuhannet siivet (1993) ja Maasta tullut (1995).

Surumielisen suomalaisuuden ja kristillisen tradition symbioosi

Päiväkodin johtajana viime vuodet vaikuttanut Kari Haapala käytti 20 vuotta elämästään nuorisotyönohjaajana. Hän perusti Mustarastaan vuonna 1994 työskennellessään Espoossa Tapiolan seurakunnassa.

— Minua houkuteltiin kokoamaan bändi seurakunnan kuoron tueksi. Sanoin, ettei kuoromusa kiinnosta pätkääkään.

— Samaan aikaan mielessä oli irkkumusiikin tekeminen. Kysyin löytyykö kuorolaisista yhtään huilistia. Reetta Kaila ilmoittautui. Pyysin häntä ostamaan tinapillin. Se maksoi 15 markkaa, ja kuulosti todella hienolta. Aloin innostua suuresti uudesta jutusta, Haapala muistelee.

Seuraavaksi hän kyseli Sibelius-Akatemiasta kansanmusiikillisiin visioihinsa sopivaa viulistia. Sieltä suositeltiin 16-vuotiasta Laura Airolaa.

— Lauran tausta oli klassisessa viulumusiikissa, ja ajattelin että ei tästä tule mitään. Mutta heti ensi treeneissä hän oli valmiimpi kuin kukaan muu Mustarastaaseen. Nykyään Laura vastaa suuresta osasta sovituksista, ja levymme Jouluaamuna (2006) on hänen rakentamansa kokonaisuus, Haapala kertoo.

Raikkaasti ja vetävästi esiintyvä laulaja Susanna Moisio löytyi Oulunkylän Pop-Jazz Konservatoriosta. Muut orkesterin keskeiset hahmot ovat haitarinsoittaja Kerttu Ahola, kitaristi ja mandoliinimies Aki Hauru sekä basisti ja lyömäsoittaja Timo Rohkimainen.

Haparoivasti tuotetun ensilevyn Legenda (1994) jälkeen yhtye on musiikillisesti parantanut tasaisesti vauhtiaan, tosin laulajat ovat vaihtuneet tiuhaan tahtiin. Teksteissä yhdistyvät katajaisen kansanluonteen tavallisesti tummat sävyt ja kristillinen traditiomme.

Hengelliseltä latingiltaan Mustarastas muistuttaa surumielistä suomalaista kansanlaulua tai Eino Leinon runoa Rauhattoman rukous, josta Haapala on säveltänyt laulun Elämänpuu-levylle (1999):

"Mikä laps’ se on matkalle lähtenyt, joka joutunut tääll’ ei harhaan? Mikä hyvä se täällä on hyötynyt, joka kuollut ei liian varhaan? Kun ystävän parhaan sä kohtasit jo aika on hyvästi heittää. Ketä hellimmin tänään sa rakastit, sen huomenna hauta peittää... Olen väsynyt lauluni valheeseen. Herra, tee minut lapseksi jälleen! Minä tahdon soittoni särkyneen viedä suurelle virittäjälleen."

Kaikki virheet laulujen lähtökohtana

Mustarastaan keskeinen teema on sama kuin yhtyeen yhden laulun nimi: Elämä on tässä.

— Elämme elämää täysillä juuri tällä hetkellä, emme menneisyydessä tai tulevaisuuden haaveissa, sanoo Kari Haapala.

Hän kertoo kokevansa kiusaannuttavana sellaisen amerikkalaistyyppisen gospelin, jossa musiikki on pelkästään "yksiulotteisen evankelioimisen vastenmielinen väline".

— En tee lähtökohtaisesti hengellistä musiikkia, mutta koska hengellisyys on olennainen osa minua, se tulee tietysti läpi myös musiikissani.

— Jos Mustarastaan laulut puhuttelevat kuulijoita hengellisesti, hyvä niin. Laulut saavat tehdä vapaasti tehtävänsä. Evankeliumi on kuitenkin minulle niin arvokas asia, että tarjoan sitä äärimmäisen säästeliäästi puheessa, Haapala pohtii.

Hän sanoo oman kristillisyytensä kiteytyvään klassisen "Herra, armahda minua syntistä" -rukoukseen.

— Nuorempana olin monissa asioissa ja eettisissä valinnoissa hyvin mustavalkoinen ja vaativa, anteeksiantamatonkin sekä itseäni että muita kohtaan. Asiat piti tehdä juuri tietyllä tavalla.

— Vanhemmiten olen pehmentynyt ja pyöristynyt. Kun tekee vääriä valintoja, se antaa kummasti uutta näkemystä ja syvyyttä, ja pakottaa oppimaan. Elämä on jo sen verran koulinut, että ymmärrystä, armollisuutta ja anteeksiantavaisuuttakin on alkanut löytyä.

Niitä on itsekin tarvittu?

— Kyllä. Kaikki virheet on tullut tehtyä.

— No, toisaalta sehän on hyvä lähtökohta Mustarastaan lauluille ja kansanmusiikille kaikkinensa, Haapala hymyilee.

Hakunilassa soi

Hakunilan 4. musiikkiviikkoa vietetään 8.–15.4. Luvassa on menoa moneen makuun jazzista klassiseen ja kansanmusiikkiin. Viikko alkaa mukulamessulla.

Pyhän Annan Lastenkirkko

Koulutie 11

Ilo voitti su 8.4. klo 15. Mukulamessun toimittavat Tiina Palmu ja Tarja Meijer. Riikka Jäntti, piano, ja Senja Lehtovuori, viulu.

Hakunilan kirkko

Hakunilantie 48

There´s a Great Camp Meeting ma 9.4. klo 18. Papas no Mamas –lauluyhtyeen henkselien ja rusettien takaa paljastuu iloa, tunnetta, syvällisyyttä sekä hulvatonta miesenergiaa negrospirituaalien tahdissa.

Kohti Maj Lind -pianokilpailua ti 10.4. klo 18. Julia Mustonen ja Henrik Måwe, piano.

Jumalan kämmenellä ke 11.4. klo 18. Lasten toivotuimpia ja kauneimpia hengellisiä lauluja kuunnellen ja yhdessä musisoiden. Hakunilan, Rekolan ja Tikkurilan seurakuntien lapsikuorot. Mehutarjoilu.

Aukene ja kiitä kieli ihanalla laululla! to 12.4. klo 18. Pääsiäisvirsien yhteislauluilta Kaija Laalo-Lipposen ja Juha Paukkerin johdolla. Mukana oopperalaulaja Jaakko Hietikko.

Samaa verta la 14.4. klo 18. Mustarastas-yhtyeen kaunista sointia ja vahvoja sanoja irlantilaisen kansanmusiikin keinoin.

Urkumessu su 15.4. klo 11. Messun toimittavat Reijo Liimatainen ja Tiina Palmu. Urkurina Juha Paukkeri .

Varrella virren — käsikirjoitettu aikamatka virsikirjaan su 15.4. klo 18. Virsiä eri aikakausilta ja eri tyyleillä esitettynä aina afrosta jenkkaan. Myös yleisö pääsee laulamaan. Matkanjohtajina virsirunoilijat Hemminki Maskulainen (Kari Jerkku), Jacobus Finno (Pekka Kivekäs) ja Hilja Haahti (Sirkku-Liisa Niemi). Vapaa pääsy.

Länsimäen kirkko

Kerokuja 9

Laulun aika pe 13.4. klo 18. Hannu Holman lauluoppilaiden konsertti.

Kaikkiin konsertteihin on vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.