Kolme neljästä 15–74-vuotiaasta suomalaisesta käyttää internetiä. Alle 40-vuotiaista siellä liikkuvat lähes kaikki. 72 prosenttia käyttää nettiä kotonaan eli verkko ei ole pelkkä työkalu, vaan osa vapaa-aikaa. Netissä on yhteisöjä, kuten IRC-galleria, jota käyttää noin 60 prosenttia 13–19-vuotiaista nuorista.

Kirkolla ja seurakunnilla on ollut verkkosivunsa jo pitkään. Nyt kirkko on kuitenkin heräämässä huomaamaan netin merkityksen myös toimintaympäristönä. Kirkkohallituksen asettama työryhmä on selvittänyt verkon merkitystä ja päätynyt johtopäätökseen: jos kirkko ei ole läsnä verkossa, se ei ole läsnä ihmisten elämässä.

Työryhmä korostaa, että verkko on muutakin kuin paikka, josta etsitään tietoa. Se on ympäristö, jossa syntyy monenlaisia yhteisöjä, käydään keskusteluja ja etsitään tukea erilaisissa elämäntilanteissa.

Internet ei ole keinotekoinen maailma, vaan rinnakkaistodellisuus, jossa ollaan, eletään, ihastutaan, rakastutaan ja tavataan ystäviä. Siellä keskustellaan hengellisistä kysymyksistä ja etsitään paikkoja, joissa voi ilmentää hengellisyyttään. Jos kirkko ei ole tässä mukana, etsintä suuntautuu muualle.

Koulutusta 3000 työntekijälle

Työryhmän mukaan saarnaava puhe Jumalasta tuntuu netissä vieraalta. Sen sijaan pitää asettua tasavertaisesti etsijöiden rinnalle: kysyä, keskustella, haastaa ja etsiä yhdessä vastauksia.

Työryhmä esittää kirkon omien verkkoyhteisöjen ja erilaisten sielunhoito- ja auttamispalveluiden kehittämistä. Tarvetta on sekä avoimelle toiminnalle, kuten verkkokirkoille, että suljetuille yhteisöille, joihin liittymiseen vaaditaan aktiivisuutta. Esimerkiksi isoskoulun käyneet voisivat päästä isossivustoille ja kasteperheille voisi olla omat sivunsa, joilla voi keskustella.

Kirkon työntekijöitä ja vapaaehtoisia pitäisi kannustaa ja kouluttaa menemään mukaan verkossa oleviin nettikeskusteluihin ja -yhteisöihin. Työryhmä esittää jopa 3000 työntekijän kouluttamista nettityöhön.

Vuosi 2015 on liian kaukana

Aikataulu verkkokirkon syntymiselle on asetettu vuoteen 2015, ja toiminnan koordinoinnissa veturin roolia tarjotaan kirkkohallitukselle.

Vantaan seurakuntien tietoverkkotoimittaja Antero Harju pitää työryhmän analyysiä hyvänä, mutta suhtautuu kriittisesti aikatauluun.

— Raportissa on tehty erittäin hyviä huomioita tämän päivän tilanteesta, mutta ei verkkopalveluita voi suunnitella vuoteen 2015 asti. Verkko muuttuu, tekniikat muuttuvat ja vielä olennaisempaa on, että ihmisten käyttäytyminen verkossa muuttuu nopeasti, korostaa Harju.

Harjun mielestä verkkokirkon kehittymisen painopiste on seurakunnissa, ei kirkkohallituksessa.

— Eniten kontaktipintaa ihmisten elämään on paikallistasolla. Verkkopalveluiden lupauksille pitää olla katetta ja siihen tarvitaan paljon työntekijöitä ja vapaaehtoista. Ne ovat seurakunnissa.

Harjun mukaan suuret seurakunnat ovat usein nopeampia suunnittelemaan ja toteuttamaan hankkeita, joista työryhmän raportissa puhutaan. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun seurakuntien toteuttamat Joulukirkko.fi ja Jouluradio.fi ovat keränneet suuria kävijämääriä ja myös pienten erityisryhmien palveluja kehitellään.

— Vantaankosken seurakunnan www.vantaankoskensaapas.fi-sivustolla on julkinen osa ja omat muilta suljetut sivut toimintaan osallistuvien keskinäistä vuorovaikutusta varten, mainitsee Harju esimerkkinä.