Neitsyt Mariasta on tehty niin ortodoksisen, katolisen kuin protestanttisenkin kirkon musiikkiperinteessä paljon musiikkia. Marian ilo tunnetaan lukemattomina Marian kiitosvirsinä eli Magnificateina, äidin kärsimys taas Stabat Matereina.

Lisäksi on lukuisia Maria-laulusarjoja, Ave Marioita, virsiä ja hymnejä, kuten vaikkapa Ave Maris Stella (Terve, meren tähti) tai Salve Regina (Pelasta, Kuningatar). Vanhimpia Maria-lauluja ovat gregoriaanisen ajan yksiääniset sävelmät, joita jo 800-luvulla alettiin laulaa Etelä-Euroopan kirkoissa. Hildegard von Bingen sävelsi monta Maria-laulua, jotka ovat meidän aikanamme jälleen elpyneet.

Terve, armoitettu

Moni meistä on kuullut ainakin yhden Ave Marian (Terve, Maria), joka on katolisen kirkon hartauselämän perusrukouksia. Sen kuuluisimmat sävellykset ovat Bachilta, Gounodilta ja Saint-Saensilta. Ave Marioita ovat säveltäneet monet muutkin, kuten Bruckner, Bizet ja Dvorak sekä suomalaisista Einojuhani Rautavaara, Toivo Kuula, Oskar Merikanto ja Jaakko Mäntyjärvi.

Tyylillisesti ja ajallisesti Maria-sävellyksiä on monenlaisia. Klassikkoteosten lisäksi löytyy vanhoja cantioita eli lauluja, kansanomaisia melkein tanssittavia kappaleita, korkeita hymnejä ja modernia musiikkia.

Suomalaisten opiskelijapoikien keskiajalla ja pitkään myöhemminkin laulamat Piae cantiones -sävelmät eli hurskaat laulut ovat nekin pääsääntöisesti Maria-hurskautta. Laulujen teksteissä on kauniita Maria-vertauksia, kuten meren tähti, oliivipuun oksa, aamutähti, aurora, pyhyyden juuri ja uusi lintu. Jossakin laulussa kehotetaan ankarasti oppilaita olemaan unohtamatta Mariaa kaiken opiskeluun ja huvitteluun käytetyn ajan keskellä.

Naisen elämää

Rainer Maria Rilke, saksalaisen kielialueen tunnetuimpiin kuuluva runoilija, kirjoitti vuonna 1913 Marian elämästä pienen runokirjan. Sen sijaan, että kuvaisi Jeesuksen äitiä, hän kertoo runoissaan nuoresta naisesta nimeltä Maria, tämän elämästä ja ajatuksista. Jeesustakaan ei unohdeta, mutta ehkä ensimmäisenä kirjailijana Rilke uskaltaa kurkistaa Marian sisään ja antaa tälle muutkin kuin madonnan kasvot.

Tästä tekstistä innostui moni säveltäjä, muun muassa Paul Hindemith, jonka teos Marian elämä esitetään Rekolan kirkossa Marian ilmestyspäivänä 25.3. Lempeän mietteliästä ja korutonta tekstiä on suomentanut Liisa Enwald.

Suomessa nuoren Marian naisenelämästä on kerrottu ennen kaikkea Karjalassa, jossa Maaria emonen on saanut kunnian olla koko kansan kantaäiti.

Maria-musiikkia Vantaan kirkoissa

Marian elämä su 25.3. klo 15 Rekolan kirkossa. Marian elämä Paul Hindemithin sävelin ja Rainer Maria Rilken sanoin. Kai Kallastu, sopraano, ja And-rus Kallastu, piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Maria-konsertti su 25.3. klo 18.15 Myyrmäen kirkossa. Maria-aiheista musiikkia esittävät Anne Viljamaa, mezzosopraano, ja Iina Katila, urut ja piano. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa.

Sun ristis juurehen mä polvistun ma 2.4. klo 19 Korson kirkossa. Hiljaisen viikon maanantain musiikkia, mukana Edoardo Mascheronin Salve Regina. Ursula Hynninen, laulu ja urut, sekä Ilmari Räikkönen, piano. Vapaa pääsy.

Giovanni Battista Pergolesi: Stabat Mater ti 3.4. klo 19 Pyhän Laurin kirkossa. Esittäjinä Katri Paukkunen, sopraano, Annika Ollinkari, mezzosopraano, ja Iina Katila, urut, sekä jousikvartetti. Vapaa pääsy.

Stabat Mater Maria — Anni Domini 1300–1700 pe 6.4. klo 15 Pyhän Laurin kirkossa. Kamariyhtye Hi!Baroque esittää osia Vivaldin ja Haydnin Stabat Mater –teoksista sekä muuta Maria-aiheista ja kärsimysajan musiikkia viulujen, laulun, gamban, nokkahuilun, urkujen ja barokkikitaran voimin. Vapaa pääsy.