"Minusta ei ole sen kummempaa maksaa veroja kuninkaallisten ylläpitoon kuin lunastaa televisiolupa — rahat menevät suunnilleen samaan tarkoitukseen. Kuninkaallisethan ovat maailman parasta ja loistokkainta tosipohjaista saippuaoopperaa", kirjoittaa ruotsalainen seurapiiritoimittaja Catarina Hurtig kirjassaan Todelliset prinsessat (Otava 2007). Kirja esittelee kymmenen kruunupääksi syntynyttä tai unelmiensa prinssin löytänyttä prinsessaa.

Tarkkailun alla on prinsessojen ihmissuhdekoukeroiden lisäksi myös heidän pukeutumisensa. On skandaali, että Norjan Mette-Marit erehtyy käyttämään samaa mekkoa kolmissa kekkereissä peräkkäin. Hänen kälynsä Märtha -Louisen heikkoutena ovat kummalliset ja räikeät vaatteet. Prinsessa saattaa ihan pokkana tepastella joulukirkkoon leopardikuvioisissa saapikkaissa, joissa on pinkit rusetit.

Ruotsin Victoria on suorastaan häkellyttävän nuhteeton, ihan tosi-oikea prinsessa. Vai mitä pitäisi sanoa nuoresta naisesta, jonka suurimmat paheet ovat suklaa ja lakritsi? Hänen pikkusiskonsa Madeleine sentään nauttii kauhuelokuvista ja sortuu välillä lehdistön iloksi seksikkäisiin vaatteisiin ja kaahailuun.

Tuhkimotarina tavallisesta tytöstä prinsessaksi ei aina ole autuutta. Prinssi saattaa osoittautua sammakoksi — naisiin ja viinaan meneväksi säheltäjäksi tai aika arkiseksi tapaukseksi. Hollannin prinssiä Willem-Alexanderia Hurtig kuvaa punakaksi, tanakaksi ja typeräksi ja Belgian prinssiä Philippeä jäykäksi, pitkästyttäväksi ja kömpelöksi.