Vantaan seurakunnissa tehdään töitä kirkon ympäristödiplomin saamiseksi. Seurakunnissa selvitetään, miten toiminnasta saataisiin ekologisempaa. Ympäristöasiantuntija Kirsi Palviainen avustaa hakemuksen tekemisessä. Työ on Palviaiselle tuttua, sillä hän toimi vastaavassa tehtävässä Helsingissä.

Palviaisen työhuone sijaitsee Tikkurilassa, mutta työtehtävät kuljettavat häntä eri puolille Vantaata ja lähialueita.

Palviainen on opiskellut Helsingin yliopistossa, josta hän on valmistunut biologiksi.

— Luin morfologis-ekologista eläintiedettä. Se oli yllättävää, sillä ekologia ei kiinnostanut minua lukiossa. Muistan kuitenkin lapsena haaveilleeni ympäristöalan töistä ja eläinlääkärin ammatista.

Muutakin kuin kierrätystä

Palviaisen mielestä ympäristödiplomi on tärkeä, koska se kannustaa pohtimaan ihmisen suhdetta luomakuntaan.

— Raamatun mukaan tehtävämme on viljellä ja varjella luomakuntaa. Viljelypuolen olemme hoitaneet, nyt on aika kiinnittää huomio varjeluun. Kirkolla ei ole varaa saarnata yhtä ja tehdä toista, Palviainen toteaa.

— Tsunami-onnettomuuden jälkeen ilmastokysymykset ovat olleet paljon esillä. Tuntuu siltä, että ihmiset eivät tiedä, mitä ajatella. Mielestäni kirkon olisi kyettävä antamaan tukea tässä asiassa.

Palviainen korostaa, että ympäristöasiat ovat muutakin kuin kierrätystä ja jätteitä.

— Seurakuntien kiinteistöpuolella keskustellaan energian säästöön, metsiin ja jätehoitoon liittyvistä asioita. Hautausmaiden työntekijät pohtivat, suositaanko yksivuotisia lajikkeita vai perennoja. Samalla nousevat esiin kysymykset hautakynttilöiden ekologisuudesta, kasvilajikkeiden kotimaisuudesta ja kemikaalien käytöstä.

— Hankinnat ovat kuitenkin kaiken A ja O. Seurakunnissa pitäisi enemmän miettiä mitä todella tarvitaan ja mistä hankinnat tehdään. Asenteiden muuttaminen on isoin osa ympäristötyötä, Palviainen jatkaa.

Luomuketsuppia ja reilua kahvia

Vantaalla pohditaan parhaillaan, millaisia tavoitteita ympäristötyölle asetetaan. Kirsi Palviainen toivoo työntekijöiltä sitoutumista. Esimerkiksi Holman ja Kuntokallion kurssikeskukset ovat jo mukana Portaat luomuun -ohjelmassa. Kurssikeskusten valikoimissa on seitsemän luomutuotetta: kahvia, teetä, palasokeria, jogurttia, oliiviöljyä, näkkileipää ja ketsuppia.

— Puolet seurakuntien keittiöstä käyttää jo reilun kaupan kahvia, Palviainen lisää.

Näillä valinnoilla on merkitystä, kun ympäristöasioiden tilaa kartoitetaan diplomihakemusta varten.

— Minulta on kysytty, kuinka paljon diplomin hankintakustannukset tulevat olemaan. Summia on hankalaa arvioida. Esimerkiksi siirtyminen sähköiseen matkalaskujärjestelmään oli ympäristöteko, samoin osallistuminen Portaat luomuun -ohjelmaan. Kumpikaan ei kuitenkaan varsinaisesti liity diplomihakkeeseen, Palviainen pohtii.

— Tiivistetysti voisi sanoa, että alkuvaihe vaatii panostusta, mutta pitkällä aikavälillä se kannattaa. Tärkeintä on, että ympäristöajattelusta tulee osa seurakuntien normaalia toimintaa, Palviainen korostaa.

Kirkkohallitus otti ympäristödiplomin käyttöön vuonna 2001. Vantaan seurakunnat pyrkii saamaan ympäristöohjelmansa valmiiksi huhtikuun loppuun mennessä. Tarkoitus on, että yhteinen kirkkoneuvosto hyväksyisi hakemuksen toukokuussa, jonka jälkeen sitä käsitellään Helsingin hiippakunnassa.

Kirkkohallitus tekee diplomipäätöksensä joulukuun alkupuolella.

Kirsi Palviaisen ajatuksiin voi tutustua myös verkossa. Viikoittain päivittyvä ympäristöasioita käsittelevä teksti löytyy osoitteesta www.vantaanseurakunnat.fi/Miiun_bloki.