Nuorisotalot ovat olleet paljon otsikoissa viime aikoina, niin hyvässä kuin pahassa. Hyvää on ollut se, että seurakuntien ja kaupungin nuorisotilat ovat Vantaalla auki ja nuoret käyttävät niitä paljon.

Ikävät otsikot tulevat taas Tanskasta, jossa Nørrebron nuorisotalo vietiin alta kirjaimellisesti. Nuoret kokivat tulevansa huijatuiksi, mistä seurasi suuria mellakoita. Tuhannet kiihtyivät asiasta ja tulivat osoittamaan mieltään tuhoten paikkoja Kööpenhaminassa. Nørrebron tapahtumia ei voi sellaisenaan verrata Vantaan todellisuuteen, mutta pelkään, että päätöksemme nyt voivat aiheuttaa samankaltaisia tilanteita tulevaisuudessa.

Kaupungin nuorisotalot ja seurakuntien tilat ovat nuorten kovassa käytössä. Näissä tiloissa on ammattitaitoista väkeä pitämässä huolta alueemme nuorista. Viikon aikana nuorisotyön ammattilainen kohtaa kymmeniä nuoria eri elämäntilanteissa, keksii heille järkevää ajanvietettä ja luo kontakteja. Lisäksi hänelle tulevat nuoret kertomaan elämästään usein suurten kysymysten kera. Työntekijät ovat luottamuksen arvoisia.

Nuorten tavoittelemiseksi on tehty hienoja strategioita. Seurakunnissa keskitytään nuorten aikuisten kohtaamiseen ja kaupungin puolella taas nuorisotilojen lähes ympäriviikkoiseen aukioloon. Strategiat ovat hyviä silloin kun tiedetään, missä mennään ja mitä tarvitaan, jotta pääsisimme tavoitteeseen. Nyt vain tuntuu käyneen kämmi molemmille päättäville tahoille. On lähes hyvä strategia, mutta työvoimaa asioiden toteuttamiseen ei näy missään.

Tuloksena tuntuu olevan iso joukko väsyneitä nuorisotyöläisiä, jotka haaveilevat uudesta elämästä paremmin palkatuissa tehtävissä. Nuoret jäävät kipuilemaan juuri solmittujen aikuiskontaktien rikkoutuessa. Hyvä strategia muuttuu äkkiä pannukakuksi.

Nuorisotilat ovat oikeasti nuorille tärkeitä paikkoja, joillekin jopa elintärkeitä. Olkaapa siis varovaisia. Toivottavasti koulujen lakkauttamiset eivät siirry nuorisotilojen sulkemisiin työntekijöiden ollessa uuvuksissa liiallisesta työstä. Siitä voisi joku innokas vaikka kiivastua.