Nykyään Ylöjärvellä työskentelevä ja siellä myös perheensä kanssa asuva Jyrki Koivisto tutustui irlantilaiseen musiikkiin opiskeluaikoinaan Helsingissä.

— Helsingissä on useampiakin paikkoja, joissa on viikoittain jameja. Tutuimmaksi tuli hotelli Tornin alakerran irlantilaispubi O’Malley, jossa bändimme jäsenet tutustuivat toisiinsa, kertoo Koivisto, joka vapaa-aikanaan soittaa kitaraa ja bouzukia irlantilaismusiikkibändissä.

Jamipaikkoja löytyy Helsingin lisäksi muualtakin päin Suomea: Tampereelta, Jyväskylästä, Joensuusta ja Turusta. Soittopaikkojen perusteella ei ole mitään ihmettelemistä siinä, että joillekin irlantilaismusiikki tuo mieleen lähinnä tumman oluen ja sen kotimaan Irlannin.

Ensi sunnuntaina irlantilaismusiikkia voi kuulla myös Korson kirkossa.

Irlantilaista musiikkia muualtakin kuin Irlannista

Irlantilainen musiikki on paljon monimuotoisempi ja kansainvälisempi ilmiö kuin äkkipäätään tulee ajatelleeksi.

— Eri maista tulevia sävelmiä, jotka ovat eläneet vuosikymmeniä ja jopa vuosisatoja, on valtavasti. Ne pyörivät ihmisten mukana paikasta toiseen. Sävelmiin pääsee tutustumaan vaikka Keski-Euroopan pubeissa. Jos oma soitin kulkee mukana, sielläkin voi istua rinkiin ja ruveta soittamaan, kertoo Koivisto.

— Flamencon ohella irlantilainen musiikki on Länsi-Euroopassa toinen elävä kansanmusiikkiperinne, jota soitetaan joka ilta — ei vain kerran kesässä Kaustisella tai satunnaisesti jossain kotiseutumuseon pihalla, kertoo Rauno Junkkari, joka soittaa yhdessä Koiviston kanssa, soittiminaan kaksirivinen haitari ja low whistle -huilu.

Low whistle on irlantilaisten säkkipillistien tarpeisiin kehitetty huilu, joka muistuttaa urkupilliä. Sen ääni on tavallista huilua tummempi ja vuotavampi, kertoo Junkkari.

Ulkomuistista soitettuja konsertteja

Irlantilaista musiikkia soitetaan korvakuulolta, ulkomuistista ja akustisin soittimin.

— Irlantilaismusiikki syntyy, kun soittajia vain kokoontuu yhteen soittelemaan. Alkuun pääsee sillä, että on tila ja kaksi soittajaa. Irlantilaismusiikki on vastakohta kaikelle sellaiselle nykymusiikille, jossa tarvitaan paljon laitteita, sähköä, lavoja ja valoja, kertoo Koivisto.

Kun paikalle saadaan kahden miessoittajan lisäksi vielä Jyrki Koiviston vaimo, laulaja Hanna Koivisto sekä Seinäjoen kanttori, viulisti Sanna Ågren, on kasassa bändi, joka on soittanut yhdessä parin vuoden ajan. Tosin Ågrenin tilalla Korson kirkon konsertissa viulua soittaa Kirsi Vinkki.

— Musiikkimme ei ole läpisovitettua. Soitamme ilman papereita, vain laulajalla saattaa olla sanat tukenaan. Se tarkoittaa, että jokainen soittosessio on omanlaisensa, jatkaa Koivisto.

Soitin kulkee aina mukana niin, että toisiaan tavatessaan soittajat voivat ryhtyä jammailemaan. Nimeä bändillä ei vielä toistaiseksi ole, vaikka yhteissoittamisia ja esiintymisiä on ollut niin paljon kuin työ- ja perheaikataulut antavat myöten. Viime vuoden aikana bändi on esiintynyt Helsingin Huopalahdessa, Ylöjärvellä, Alavudella ja Ilmajoella.

— Olemme harvakseltaan soittaneet akustiikaltaan sopivissa, pienemmän puoleisissa kirkoissa. Kun muutama viikko sitten harjoittelimme Korsossa, kirkko soi oikein hienosti, Koivisto kertoo.

Jokaisella on jokin kaipaus

Korson kirkossa kuullaan virsiä, hengellisiä sävelmiä ja matkalauluja, joiden teemana on muukalaisuus.

— Matkalla olo ja kaipaus on läsnä kappaleissamme niin kuin koko elämässä. Useinkaan ei ole helppo sanoa, minne oikeastaan kaipaan. Mutta olen kokenut soittamisessa niin monia hyviä hetkiä, että ainakin niitä kaipaan: sitä, että tullaan yhteen, istutaan ja soitetaan, pohdiskelee Koivisto.

Irlannin ja Suomen lisäksi konsertin sävelmät ovat peräisin Kanadan ranskankielisiltä alueilta, Bretagnesta, Norjasta, Ruotsista ja Virosta.

— Soittaessani olen huomannut, miten suomalaisen virsikirjan virsistä aukeaa yllättäviä yhteyksiä. Monet virret ovat syntyneet suomalaisina toisintoina muulta päin maailmaa tulleiden vaikutteiden pohjalta, erittelee Koivisto.

Konsertissa yleisökin pääsee jammailemaan ainakin laulaessaan iltavirttä Mua siipeis suojaan kätke, oi Jeesus, Herrani, joka on skånelainen kansansävelmä.

Konsertti muukalaisena maailmassa — kansanmusiikkia ja virsiä eri maista su 4.3. klo 18 Korson kirkossa. Vapaa pääsy, ohjelma 5 euroa Yhteisvastuukeräykseen.