Nelosen Rooma-sarja on pitkällä tauolla, sillä toisen tuotantokauden jaksoja ei esitetä Suomessa vielä tänä keväänä. Mutta niille, joissa sarja sytytti kiinnostuksen kipinän Rooman historiaan, löytyy eri kustantajien tarjonnasta mukavasti luettavaa. Näkökulmaksi voi valita televisiosarjan kuvaaman ajanjakson eli tasavallan lopun ja keisariajan alun tai sitten voi sukeltaa ajassa eteen- ja taaksepäin.

Sotahistoriasta kiinnostuneille brittiläisen historioitsijan Adrian Goldsworthyn Rooman puolesta on pakollinen hankinta. Siinä käydään läpi maineikkaimmat roomalaiset sotapäälliköt 200-luvulta eKr. 500-luvulle jKr. eli Karthagoa vastaan käydyistä sodista viimeisiin yrityksiin pelastaa Rooma. Nekin, jotka eivät jaksa kahlata läpi jokaisen päällikön elämäntarinaa, löytävät kirjasta lisätietoa televisiosarjan kahden keskeisen henkilön eli Gaius Julius Caesarin ja Gnaeus Pompeius Magnuksen persoonista ja eroista johtajina.

Samalla käy selväksi, mikä teki muun muassa näiden miesten johtamista legioonista niin pelottavan sotakoneen, että se nosti pienen kaupunkivaltion maailmanvallaksi satojen vuosien ajaksi. Roomalainen legioona oli hyvin organisoitu, kurinalainen ja aseistettu sotavoima, joka ei juuri armoa antanut.

Pelottava sotilasmahti

Toisen brittihistorioitsijan Tom Hollandin Rubikon-kirjasta selviää, että Caesarin käymässä Gallian sodassa arvioidaan kuolleen yli miljoona ihmistä, orjuutettiin toinen mokoma ja tuhottiin satoja kaupunkeja.

Omaisuuttaan ja mainettaan itse julistamallaan sodalla kartuttanut Caesar olisi nykymittapuilla haastettu kansanmurhasta Haagin kansainväliseen tuomioistuimeen. Omana aikanaan hän oli kuitenkin ihailtu ja pelätty hahmo, joka paradoksaalisista kyllä tuli tunnetuksi vastustajiaan kohtaan osoittamastaan lempeydestä.

Toisin kuin häntä edeltäneet sotilasdiktaattorit, Caesar antoi häntä vastaan taistelleiden merkkimiesten säilyttää henkensä ja omaisuutensa. Hän luotti asemaansa niin, että liikkui ilman henkivartijoita ja kohtasi loppunsa kukistamansa Pompeiuksen patsaan juurella. Yksi murhaajista oli Brutus, jota huhuttiin hänen pojakseen.

Keskeistä oli kunnia

Rubikon keskittyy Rooman tasavallan viimeiseen vuosisataan ja tekee sen niin elävästi, että lukija tuntee kulkevansa Rooman kaduilla, haistelevansa sen tuoksuja ja seuraavansa ylimysten poliittisia juonitteluja.

Kirjassa kerrotaan myös roomalaisten uskonnollisuudesta ja uskosta enteisiin. Roomalaisten hyveistä monet olisivat nykyisin paheita ja päinvastoin. Keskeinen päämäärä roomalaisen elämässä oli kunnia: uusi sukupolvi pyrki aina ylittämään edellisen sukupolven saavutukset. Lapsia kasvatettiin pikkuvauvasta lähtien niin rankasti, että vain kaksi kolmesta selviytyi ensimmäisestä elinvuodestaan.

Luonnonvarojen riistossa roomalaiset olisivat sopineet nykyaikaan. Espanjassa olleiden hopeakaivosten jäljet näkyvät yhä Grönlannin jäätiköiden lyijymittauksissa. Rikkaiden ylellisyystavarat, korkea kulttuuri ja massojen ruokkiminen vaativat rutkasti rahaa, jota saatiin valloitettuja alueita riistämällä.

Jukka M. Heikkilän Augustuksen kisat on vauhdikas historiallinen seikkailuromaani, joka keventää tunnelmaa. Jos nimittäin keventämiseksi voi kutsua Augustuksen kunniaksi järjestettyä meritaistelunäytöstä eli naumakhiaa, jossa kuoli tuhansia gladiaattoreita.

Tavallisten ihmisten elämässä tällaiset spektaakkelit olivat piristystä arkipäivään, keisarien näkökulmasta sirkushuveja kansalle. Kaiken tämän juonittelun, julmuuden ja toisaalta kunniallisuuden ja kansalaisrohkeuden keskellä syntyi kuitenkin kulttuuri, jolle olemme paljosta velkaa.

Rooma — ennen ja jälkeen?

Jos etsii Rooman-matkalleen lisäarvoa ja paikallistuntemusta tuovaa matkalukemista, kannattaa ottaa mukaan Kirjapajan Euroopan porteilla -sarjan Roomaa käsittelevä osa. Sen voi lukea myös nojatuolimatkana.

Mitä oli ennen edellä esiteltyjen kirjojen kuvaamaa ajanjaksoa ja mitä tapahtui sen jälkeen? Ensin oli Romuluksen ja Remuksen myytti ja jälkeen tuli kristinusko marttyyreineen, pyhimyksineen ja paaveineen. Viime vuosisadalla tuli Mussolini, joka ihaili antiikin Roomaa ja uskoi fasistisen valtionsa olevan Uusi Rooma.

Kaikki nämä vaiheet ovat jättäneet jälkensä ikuiseen kaupunkiin, jonka kahden jalkapalloseuran SS Lazion ja AS Roman pelipaitojen väreilläkin on historialliset ulottuvuutensa. Tämä selviää dosentti Tuomas Heikkilän ja filosofian maisteri Liisa Suvikummun mainiosta oppaasta, jossa on luettavaa myös oopperan ystäville.

Adrian Goldsworthy: Rooman puolesta. Sotilaat, jotka loivat Rooman valtakunnan. Ajatus kirjat 2006. Tom Holland: Rubikon. Rooman tasavallan loisto ja rappio. Karisto 2006.
Jukka M. Heikkilä: Augustuksen kisat. Karisto 2006.
Tuomas Heikkilä ja Liisa Suvikumpu: 12 avainta myyttien Roomaan. Kirjapaja 2006.