Viime syksynä Terhi, 16, aloitti peruskoulun jälkeiset opinnot kauppaoppilaitoksessa.

— Lukio tuntui liian raskaalta. Minusta tuntui, etten jaksa lukea niin paljon. Silti voi hyvinkin olla, että minusta tulee lopulta biologi. Eläimet ja luonto kiinnostavat minua.

Terhi arvioi, että koulu on mennyt paremmin kuin peruskoulu. Silti jo aika alkuvaiheessa syksyllä tuli opinnoissa vastaan ylitsepääsemättömältä vaikuttanut este.

— Se, että iso tehtävä, kolmivuotinen näytetyö, tupsahti eteen noin vain, oli minulle sokki. Tuntui, että kaikki piti osata heti.

Kesän jälkeen alkanut masennus paheni. Terhi kertoo masennustaipumuksen vaivanneen häntä aikaisemminkin.

— Vuosi vuodelta masennus on tullut pahemmaksi.

Terhi meni puhumaan tilanteestaan koulukuraattorin ja -terveydenhoitajan kanssa.

Terhi kertoo joskus miettineensä, onko hänen masennuksellaan jotain tekemistä perheen tai isän ja äidin elämäntilanteiden kanssa. Tätä nykyä Terhi ja hänen kaksi vuotta nuorempi sisarensa asuvat isänsä luona.

— Kun äiti kaksi vuotta sitten muutti muualle, päätimme pikkusiskon kanssa jäädä isän luo.

Se ei ollut ensimmäinen ero pariskunnan elämässä.

— Äiti aloitti muuttamisen, kun me sisaren kanssa olimme vielä pieniä.

Molemmat vanhemmat olisivat halunneet pitää lapset itsellään.

— Omien sanojensa mukaan kumpikin on sitä mieltä, että juuri hän on hoitanut meitä enemmän.

Nykyään vanhemmilla on yhteishuoltajuus, mutta viime aikoina sisarukset ovat asustelleet enimmäkseen isänsä luona.

Kotoaan Vantaan naapurikunnasta Terhi kulkee koululleen Helsinkiin töihin menevän isänsä kyydissä. Iltapäivällä, odottaessaan isää ja kuljetusta, hän voi tehdä koululla opintojaan tai mennä tapaamaan isovanhempiaan.

Terhin mukaan äiti on kertonut muuttaneensa moneen kertaan — yksin tai yhdessä lasten kanssa —nimenomaan lasten takia.

Terhin mielestä isän kohdalla kyse on alkoholismista, koska kotiin ilmestyy tyhjiä viinapulloja.

— Isä juo öisin yksin olkkarissa. Hän on melkein erakko.

Terhi muistaa juomisen jättämiä jälkiä: jonakin aamulla keittiö oli kuin kaatopaikka tai oven lasi rikki ja seinässä pari koloa.

— Isän juodessa häneltä tulee ihme kommentteja, joita en ole millään lailla ansainnut. Niinpä pysyttelen kotona omassa huoneessani, ja välttelen menemästä alakertaan. Pienenä en uskaltanut lähteä pois kotoa siksi, että pelkäsin, mitä meidän lemmikkieläimillemme sillä aikaa tapahtuu.

Perheen ilmapiiriä ei keventänyt myöskään se, että niin pitkälle kuin Terhi muistaa, äiti on ollut alakuloinen tai masentunut.

— En muista, että äitini olisi koskaan ollut onnellinen viikkoa pitempään. Hyvät hetket ovat liittyneet Lapin-matkoihin, kun olemme käyneet lomalla joidenkin äidin sukulaisten luona, hänelle lapsuudesta asti tutuissa maisemissa.

Jos perheen isä on vaiennut, on äiti Terhin mukaan puhunut senkin edestä.

— Pienestä asti muistan, kuinka surullinen ilme äidillä oli iltaisin. Ilmeen lisäksi hän myös kertoi meille lapsille koko ajan siitä, millaista hänen elämänsä oli ja millaiselta hänestä tuntui.

— Kun nyt ajattelen vakavia ja vaikealta tuntuneita iltojamme, haluaisin tukkia äidin suun, jotta hän ei olisi voinut tartuttaa pahaa oloaan meihin.

Terhi arvelee, että hän ja hänen sisarensa ovat olleet aika lailla ihannelapsia: kuunnelleet, mitä heille puhutaan ja muuten vain surffailleet kotonaan erilaisten ristiriitojen keskellä.

— En tiedä, kumpi on parempi: sekö, että lapsilla on vain lasten jutut ja he voivat nauttia lapsenelämästään — vai sekö, että he joutuvat elämään myös sen sekasorron keskellä, jossa heidän vanhempansa elävät. Ehkä sekasorron keskellä elävistä lapsista tulee vahvempia.

Terhi kertoo ajatelleensa, ettei itse halua lapsia siksi, ettei kestä lapsen huutoa ja että hän pelkää synnytystä.

— Toisaalta kun olen nähnyt, kuinka joku taitava äiti osaa hiljentää ja rauhoittaa lapsen, olen alkanut ajatella, että taito voi olla valmennuskysymys.

Terhi ei ole elänyt pelkästään perheensä ihmissuhteiden varassa, vaan hänellä on omia kavereita. Välillä hän on myös hoitanut tukioppilaan tehtäviä niin peruskoulun kuudennella luokalla kuin nykyisessä opinahjossaan.

— Minusta tuntuu mukavalta, jos voin olla tukena ja auttaa joitain toisia omien kokemusteni pohjalta.

Hyvällä tuulella ollessaan Terhi voi kotonaan piirtää, maalata tai laulaa. Lisäksi netin kautta löytyy kiinnostavia eläinlehtiä ja -kerhoja, ja eläimiin liittyviä vapaaehtoistehtäviä.

Netin kautta Terhi tutustui toista vuotta sitten poikaan, josta tuli hänen poikaystävänsä noin puoli vuotta sitten. Terhi on alkanut matkustaa viikonlopuiksi poikaystävänsä luo lähikaupunkiin.

Terhi on miettinyt, mutta ei tiedä, mistä alakulo tai masennus tulee ja kuinka se täyttää hänen mielensä. Silloin kun paha olo on tulollaan, hän voi päivän pari yrittää torjua masennuksen kierrettä keskittymällä iloisiin asioihin.

Mutta ainakin toistaiseksi Terhi on onnistunut käymään vain viivytystaistelua.

— Silloin, kun on yksin, on vaikea ajatella myönteisesti. Sitten vain tulee joku naps, ja itku alkaa. Kun minulla on paha olo, voin valita kahden vaihtoehdon väliltä: itkenkö vai satutanko itseäni tukistamalla tai lyömällä itseäni mustelmille.

— Minun tapani purkaa pahaa oloa tuntuvat kovin kevyiltä verrattuna siihen, mitä monet muut tekevät. Eri ihmiset ovat vain jotenkin oppineet erilaisia tapoja.

Kun Terhi puhui masennuksestaan kouluterveydenhoitajalle, tämä järjesti hänet depressioryhmään. Siihen osallistui myös kaksi Terhin opiskelutoveria. Terveydenhoitajan lisäksi toisena vetäjänä oli Lasten ja nuorten keskuksen Noan työntekijä.

— Kerran viikossa kokoontuneessa ryhmässä käytiin läpi elämän erilaisia asioita, kuten ihmisten välistä vuorovaikutusta, hauskoja tekemisiä ja sitä, miten elämän voi saada raiteilleen. Ryhmän ansiota on, että jäin kouluun. Lisäksi sain kaksi uutta ystävää, jotka tietävät minun asioistani.

Terhi sai suuren koulutehtävän ensimmäisen osan "nipin napin läpi".

— Mietin vieläkin, pärjäänkö koulussa, ja onko tämä minun paikkani. Äidin mielestä tämä on helppo koulu, mutta hän kävi tämän vanhempana ja kokeneempana.

Depressioryhmän loputtua Terhille on järjestymässä psykologin hoitoa.

— Vaikka välillä arvostelen äitiäni, äiti on myös hyvä esimerkki siitä, että ihminen voi elää masennuksesta huolimatta: opiskella, tehdä työtä, hankkia asunnon ja harrastaa hevosia. On ehkä aivan sama, mitä menneisyydessä tapahtui. Minun on parasta keskittyä tähän päivään.

Yhteisvastuukeräyksen kotimaan avun kohteet

Yhteisvastuukeräyksen teemalla Ehjä lapsen mieli halutaan kiinnittää huomiota siihen, että vanhemman mielenterveysongelma on usein ongelma myös hänen lapselleen.

— Joka neljännen tai joka viidennen lapsen vanhemmalla on Suomessa mielenterveysongelmia. Noin joka neljännellä mielenterveyspotilaalla on alaikäisiä lapsia, kertoo kehittämispäällikkö, lastenpsykiatri Tytti Solantaus Stakesista.

Jos lapsia ei auteta tai tueta, vakavasti masentuneiden vanhempien lapsista jopa 60 prosenttia sairastuu masennukseen ennen 25. ikävuottaan.

Yhteisvastuukeräyksen tuotosta 40 prosenttia menee kotimaisiin kohteisiin.

Mielenterveyden keskusliitolle

Vuoden 2007 keräyksen tuotosta menee Mielenterveyden keskusliitolle 20 prosenttia. Se tekee noin 830 000 euroa, jos tulos ja kulut pysyvät samoina kuin vuonna 2006. Miten summalla eheytetään lapsen mieltä, kuntoutusjohtaja Tiina Johansson?

— Mielenterveyden keskusliitolla on meneillään RAY:n rahoittama perheprojekti, jossa työskentelee neljä kuntoutussuunnittelijaa. Heidän on tarkoitus jatkaa työtään Ehjä lapsen mieli -projektissa. Perhetyö jalkautetaan jäsenyhdistyksiin muodostamalla vertaistoimintaa perheille ja kouluttamalla vertaisperheitä tämän toiminnan ohjaajiksi.

Koulukampanja toteutetaan kehittämällä netti- ja lautapeli lapsille ja nuorille. Kuntien, seurakuntien ja jäsenyhdistysten työntekijöitä koulutetaan Lapset puheeksi -työmenetelmään. Olemme arvioineet, että rahat riittävät noin kolmeksi vuodeksi. Toiminta on tarkoitus juurruttaa niin, että se jatkuu määräajan jälkeenkin.

Kirkon diakoniatyöhön

Keräyksen tuotosta menee Kirkon diakoniarahastoon ja hiippakuntien diakoniatyöhön yhteensä 10 prosenttia. Se tekee noin 415 000 euroa vuoden 2006 summien mukaan.

Kirkon diakoniarahaston osuus on 1,5 prosenttia eli noin 62 000 euroa vuoden 2006 summien mukaan. Mitä tuolla summalla saadaan, avustusvalmistelija Jaana Valtonen?

— Vuonna 2006 diakoniarahasto myönsi avustuksia 486 500 euroa. Huomattava osa avustusvaroista tulee siis muualta kuin Yhteisvastuukeräyksestä: muusta rahankeräyksestä, kolehdeista ja lahjoituksista. Rahaston tarkoituksena on antaa nopeasti apua taloudelliseen ahdinkoon joutuneille perheille Suomessa siten, että avun saaja pääsee kriisin jälkeen jaloilleen ja tulee jatkossa toimeen omillaan.

Diakoninen apu on tarkoitettu niille, joiden hätä on suurin eikä muuta apua ole. Kaikki hakemukset tulevat seurakuntien diakoniatyöntekijöiden kautta. Ahdingon alkusyynä on usein sairaus tai ero, ja rahat menevät velkojen maksuun tai erilaisiin laskuihin. Osa avustuksista menee perinteisiin katastrofitapauksiin: tulipalo, onnettomuus, yllättävät homevauriot. Keskimääräinen avustus on noin 2500 euroa, joten viimevuotisen suuruisella tuotolla voitaisiin auttaa 250 taloutta jaloilleen.

Helsingin hiippakunnan osuus on 1 prosentti eli noin 45 000 vuoden 2006 summien mukaan. Mihin se käytetään, hiippakuntasihteeri Kirsti Poutiainen?

— Hiippakunta voi myöntää lisätukea, jota seurakunnan työntekijät anovat asiakkailleen. Kyse on usein äkillisestä tilanteesta: äiti tai isä on sairastunut, perheen huoltaja joutunut työttömäksi tai asumiseen tai opiskeluun liittyy taloudellisia ongelmia eivätkä yhteiskunnan tuet pyöri vielä.

Kokonaissumma on vaatimaton, ja avustukset ovat kertaluonteisia ja suhteellisen pieniä. Yleensä avustus menee laskujen maksamiseen.

Seurakunnille

Keräyksen tuotosta saa kukin seurakunta omaan diakoniatyöhönsä 10 prosenttia. Vantaan seitsemän seurakunnan yhteinen keräystulos vuonna 2006 oli 89 307 euroa, ja kymmenesosa siitä eli 8 930 euroa jäi käytettäväksi Vantaalla.

Jos Tikkurilan seurakunta saa Yhteisvastuukeräyksen tuottoa tänä vuonna saman verran kuin viime vuonna eli 1457,10 euroa, niin mihin se käytetään, keräyspäällikkö, diakoni Päivi Mäkinen?

— Summa käytetään vuoden keräysteeman mukaiseen kohteeseen. Summan selvittyä Tikkurilan seurakunnan diakoniajohtokunta tekee ehdotuksen, ja seurakuntaneuvosto päättää asiasta. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi koulutus- tai virkistystoiminta, jokin retki.

Keräyksen tämänvuotinen tulostavoite on 5.1 miljoonaa euroa. Se on vähän enemmän kuin viimevuotinen tulos 5.075.140,55 euroa. Keräyksen kokonaiskulut olivat 17 prosenttia.

YV-kampanjaviikon tapahtumia Vantaalla

Hakunilan kirkko

Hakunilantie 48

Puolipäivänrukous ke 7.3. klo 12.30.

Hämeenkylän kirkko

Auratie 3

Runomatinea su 4.3. klo 15. Annikki Lahtinen (runot), Tiina Starckjohann Meronen (runot), Samuli Korkalainen (piano ja laulu), Esteri Hellgren (laulu), Sofi Meronen (viulu). Ohjelma 5 euroa.

Korson kirkko ja seurakuntakeskus

Merikotkantie 4

Soppaa ja särvintä -yhteisvastuulounas su 4.3. klo 11.30. Soppalounas 3,5 euroa, kahvi ja leivonnainen 2,5 euroa. Lounaan jälkeen yhteinen hengellisten laulujen hetki.

Muukalaisena maailmassa -konsertti su 4.3. klo 18. Kansanmusiikkia ja virsiä eri maista. Hanna Koivisto, Jyrki Koivisto, Kirsi Vinkki ja Rauno Junkkari. Ohjelma 5 euroa.

Kirppis ja kahvila la 10.3. klo 10–13. Myynnissä lastenvaatteita, leluja sekä kirjoja lapsille ja nuorille. Yläkerran kahvilassa kahvia, teetä, leivonnaisia ja voileipiä.

Nocturne -laulukonsertti su 11.3. klo 18. Riina Haapaniemi, Aurora Ikävalko ja Jenni Örthén. Ohjelma 3 euroa.

Kulomäen seurakuntakoti

Kulotie 5

Kehonhuoltoa ja venyttelyä to 8.3. klo 18. Tanssija Jenni Koistinen ohjaa kaikenikäisille ja -kuntoisille sopivaa liikuntaa. Kertamaksu 3 euroa.

Myyrmäen kirkko

Uomatie 1

Yhteisvastuukonsertti Latinalaisia tunnelmia su 4.3. klo 18.15. Esiintyjinä Sinikka Honkanen, Kari Jerkku, Iina Katila ja Anne Viljamaa: laulu, urut, piano, cembalo, poikkihuilu, nokkahuilu, ruokopilli, kitara, sammakkoguiro, marakassit, satakielipilli ja tiuku. Säveltäjinimet: Conceicaõ, Mendoza, Ortiz, Pierné, Ravel ja Rodrigo. Ohjelma 5 euroa.

Perhekeskus Hakunen

Harmokuja 4

Kuntoilutempaus la 10.3. klo 10–14. Tuoli-, venyttely-, keppi- ja lastenjumppaa, salsaa vauvan kanssa (kantoliina tms. mukaan) tai ilman, juoksulenkki. 2 euroa / jumppa, salsa tai sauna. Pientä purtavaa ja yhteisvastuutuotteita myynnissä.

Pyhän Annan lastenkirkko

Koulutie 11

Perhemessu ja ulkoilutapahtuma su 4.3. klo 11–15. Keittolounas, kahvia, leivonnaisia, makkaraa, myyntipöytä, mäenlaskua omalla pulkalla, runopolku, sauvakävelylenkki.

Virsilauluilta su 4.3. klo 18.

Keräystempaus ke 7.3. Itä-Hakkilassa. Vapaaehtoiset kerääjät voivat saapua Pyhän Annan lastenkirkolle klo 17.30–18.30.

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko

Kustaantie 22

Huuda virsi! -yhteislaulutilaisuus su 4.3. klo 17. Virsitoivomus maksaa 5 euroa ja eniten huutoja saavat virret lauletaan.

Myyjäiset pe 9.3. klo 10–15 kirkkoherranvirastossa. Myynnissä kahvia ja teetä sekä yhteisvastuutuotteita, muun muassa t-paitoja, heijastimia, essuja, patakintaita, kynttilöitä ja serviettejä.

Tikkurilan kirkko

Asematie 12

Juha Tapion konsertti su 11.3. klo 18.

Tilaisuuksien tuotto menee
Yhteisvastuukeräykseen.