Vapaa-ajattelijat kampanjoivat näkyvästi kirkosta eroamisen puolesta. Kirkkoon kuuluvien osuus vaihtelee huomattavasti maan eri osissa. Vantaalla se on yksi Suomen alhaisimmista. Kirkosta eroaminen on nykyään tehty helpoksi, ja varsinkin nuorten aikuisten lisääntyvä osuus eroavista huolestuttaa aiheellisesti Suomen evankelisluterilaista kirkkoa.

Suomessa kirkkoa ja valtiota ei ole erotettu toisistaan kuten esimerkiksi katolisessa Ranskassa tai syvästi uskonnollisissa Yhdysvaltain osavaltioissa. Jälkimmäisissä tosin uskontokuntien kirjo on laaja. Meillä kirkkoon kuuluminen on ikään kuin itsestäänselvyys; sillä on pitkät perinteet, ja kirkko on mukana ihmisten elämässä kasteesta hautajaistoimitukseen. Jopa eräät samaa sukupuolta edustavat parit, jotka muutama vuosi sitten saivat oikeuden virallisesti rekisteröidä suhteensa, toivovat itselleen myös kirkollista siunausta.

Kuten Esa Ylikoski taannoin Vantaan Laurissa totesi, kirkkoon kuuluu paljon ns. tapakristittyjä ja toisaalta kirkkoon kuulumattomissa on ihmisiä, joilla on kristillinen tai ainakin jonkinlainen hengellinen vakaumus.

Kirkon piirissä tulisi miettiä, mikä ihmiset saa siitä eroamaan, mikä sen toiminnassa heitä vieraannuttaa. En usko, että keskeisin eroamisen motiivi on kirkollisvero. Kirkko on maallistunut, pyrkii seuraamaan ajan trendejä kuin markkinamiehet konsanaan. Jeesuksen opetuksilla, joista keskeisin on huono-osaisimpien puolelle asettuminen, olisi sen sijaan nyt paikkansa tässä yksilökeskeisessä ja keskinäistä kilpailua korostavassa yhteiskunnassa. Sen sijaan edelleen kiistellään naispappeudesta tai homojen oikeudesta toimia kirkollisissa tehtävissä. Kirkon huono maine työyhteisönä on myös yleisesti tiedossa.

Viime aikoina tämän lehden yleisönosastossa on käyty jopa fundamentalismiksi luonnehdittavaa keskustelua uskontunnustuksesta ja kehotettu ihmisiä boikotoimaan professori Antti Eskolan, oman uskonsa löytäneen ajattelijan, esiintymisiä kirkon tilaisuuksissa. Tunnen häpeää näiden kapeakatseisten ja suvaitsemattomien ihmisten puolesta. Itse en kuulu kirkkoon, mutta pidän itseäni kristittynä. Henkilökohtaisesti en tarvitse välittäjää omaan Jumala-suhteeseeni.

Anja Welin
Korso