Sivun toiminnot

Basso tuntuu

Minulle on kerrottu tieto: "Pitkänhuiskea kaveri, jolla on leveä hymy. Tunnistat helposti." Kiirehdin haastattelemaan.

Valkean talon aulassa pitkänhuiskea istuu naulakoiden edustalla. Tervehdimme, mutta emme puhu sanoilla. Viitomme puhetta, koska Marko Vuoriheimo ei kuule. Hän on kuuro, jolta on ilmestynyt viime vuoden joulukuussa viittomakielinen musiikki-dvd ja cd.

— Minulta kysytään usein, miten kuuro voi tehdä musiikkia. Basson rytmin tuntee kehossa, kaikki lähtee siitä.

Riimejä kuuroudesta

Vuoriheimolla on kuurot vanhemmat, mutta kuulevat isovanhemmat, jotka lauloivat jouluisin joululauluja. Vuoriheimo kiinnostui lauluista jo pienenä. Isoäiti kirjoitti pojalle laulujen sanoja ja poika viittoi niitä.

Vähän isompana Vuoriheimo alkoi katsoa tarkasti televisiota.

— Seurasin paljon musiikki-televisiota. Olin myös kiinnostunut eri soittimista, erityisesti rummuista. Niitä kävin hakkaamassa kuulevien koulussa, vaikka minulle ravisteltiinkin päätä: anna olla jo, eihän tuossa ole järkeä, kun et kuule mitään!

Kommenteista välittämättä Vuoriheimo halusi jatkaa musiikin oppimista. Nuotit vetivät puoleensa. Tanssitaitoa ja rytmitajua Vuoriheimo opiskeli kuuron rytmiikan opettajan avulla. Hän opiskeli myös diskotanssia. Eri musiikkityylien joukosta eniten veti puoleensa hiphop.

— Hiphopin basso tuntui parhaiten kehossa. Hiphopissa miellytti myös selkeä rytmi, suorapuheisuus ja rento pukeutuminen.

Mutta Vuoriheimo halusi tehdä omaa musiikkia ja omia sanoja. Ensimmäinen tilaisuus tuli, kun Vuoriheimoa pyydettiin riimittelemään kuurojen elämästä TV1:n Basaari-ohjelmaan.

— Kävin hakkaamassa rumpuja, vaikka minulle ravisteltiinkin päätä: anna olla jo, eihän tuossa ole järkeä, kun et kuule mitään!

Kansainvälisesti ainutlaatuinen

Syntyi bändi, ja Marko Vuoriheimosta tuli Signmark. Hänen lisäkseen bändiin kuuluvat lapsuudenystävät, Kim Eiroma, Sulava, ja Heikki Soini, Mahtotapa. Sulava pyörittää levyjä, Signmark viittoo ja Mahtotapa toimii hänen äänenään.

— Minä suunnittelin laulujen sanat. Mahtotapa ja Sulava kehittivät musiikkinäytteitä ja sitten kokeilimme, kuinka sanat ja musiikki sopivat yhteen.

Viittomakielisessä räppäyksessä loppusoinnut ovat samankaltaisia viittomia ja käsimuotoja. Ne vastaavat puhutun kielen rimmausta. Esityksen tukena ovat ilmeet, eleet ja improvisaatio.

Tähän mennessä Signmark on esiintynyt Maailma kylässä –festivaaleilla, Jääpuistossa ja yksityistilaisuuksissa. Bändi olisi ollut halukas esiintymään Pyhän Laurin kirkossakin, mutta lupaa ei herunut. Vientiä on ollut ulkomaille erilaisiin kansainvälisiin musiikki- ja tanssifestivaaleihin.

— Minun silmissäni suomenkielinen yleisö joskus vain seisoo katsoessaan esiintymistämme, mutta kyllä he varmaan ovat jääneet miettimään esitystä. Haluaisin, ettei suomenkielisten ja viittomakielisten välillä olisi kielimuuria — pidetään hauskaa yhdessä. Jos ei osaa viittomakieltä, ei se haittaa: laitetaan musiikki kovemmalle ja heilutetaan käsiä Signmarkin tempossa!

Viittomakieliset ovat sanoneet Signmarkille, että vihdoinkin joku tekee tällaista. Signmark on bändinsä kanssa ainutlaatuinen.

— Teatteria on ollut viittomakielisille ja rumpuja on käytetty, mutta varsinaista viittomakielistä bändiä ei tietääkseni ole. Muiden tekemien biisien sanoja on tietysti käännetty viittomakielelle ja viitottu erilaisissa tilanteissa.

Maisteri räppää

Marko Vuoriheimon alias Signmarkin tekstit liittyvät kirjoittajan omiin elämänkokemuksiin. On fiilistelybiisejä ja bilemeininkiä. Laulujen sanat kertovat kuurojen historiasta ja vaietuista asioista. Vuoriheimon mielestä yhteiskunnan ei pidä kohdella kuuroja vammaisina vaan kielivähemmistönä, jolla on oma kulttuurinsa ja historiansa.

— Esimerkiksi yksi kappale kertoo entisajan kuurojen pakkosteriloinnista ja naimisiinmenokiellosta, yksi siitä, kuinka viittominen on joskus ollut lailla kiellettyä.

Kolme vuotta sitten Vuoriheimo valmistui kasvatustieteiden maisteriksi. Hän on lehtorina Valkean talon humanistisessa ammattikorkeakoulussa opettaen tulevia viittomakielen tulkkeja.

Nuori mies opettaa, räppää ja harrastaa jääkiekkoa ja salibandya. Matkustelu kiinnostaa kovasti. Avovaimo on jo katsottuna, mutta lasten aika ei ole ihan vielä.

— Ehdottomasti, haluan joskus kaksi tai kolme lasta, mutta nyt ei ehdi! viittoo pitkänhuiskea hymyillen.

 

Nina Riutta
Kuva Saara Vuorjoki
Vantaan Laurin lukupiiri

Lauri lukee

Etkö saanutkaan lehteä?

Vantaan Lauri jaetaan kaikkiin vantaalaistalouksiin, joissa ei ole mainoskieltoa. Jakeluongelmista voi soittaa Postin asiakaspalveluun p. 020 071 000.

Lehden voi myös lukea näköislehtenä netissä tai noutaa seurakuntien tiloista. Osoitteellisen vuositilauksen hinta Vantaan ulkopuolelle on 30 euroa. Tilauksen voi tehdä sähköpostitse paivi.ryyti@kotimaa.fi tai soittamalla numeroon 050 381 7228.

Viikon kuva-arvoitus

Kuva-arvoitus 20

Uutiskirjeemme
Sähköpostiosoitteesi

HTML
Teksti
Tutustu arkistoomme...