Keskustelu on aina tervetullutta, joten kiitos palautteesta.

Tarkoitin "ateistis-fundamentalistisella yhdistyksellä" sitä, että vapaa-ajattelijoiden käytännön toiminta näyttää olevan usein yhtä kiihkeää ja yksisilmäistä kuin uskonnollinenkin fundamentalismi.

Ymmärrän uskonnottomien tasavertaisten oikeuksien ajamisen samoin kuin asiallisen keskustelun eri maailmankatsomuksista. Eroa kirkosta -kampanjan perimmäinen tavoite on kuitenkin aivan jotain muuta kuin uskonnottomien oikeuksien puolustamista: se on ateistista käännytystyötä uskonnottomuuteen. Sellaisena sitä pitäisi myös julkisuudessa arvioida, ei jonain puolueettomana hyväntekeväisyystoimintana.

Ihan vain lukemalla netistä löytyvää vapaa-ajattelijoiden käsikirjaa selviää, että uskonto on viholliskuva, jota vastaan käydään kamppailua ja jonka nähdään olevan joko vaarallista tai vähintään humpuukia. Tällaisessa keskustelussa luontevaksi vastapuoleksi asettuu uskonnollisuuden äärilaita. Ateismia pitää vapaassa yhteiskunnassa saada levittää siinä kuin uskontoakin, mutta olisi reilua kertoa, että kyse on siitä.

Tiedotusvälineiden uskottavuutta parantaisi, jos ne kertoisivat yhdistyksenne taustat ja jäsenistönne määrän. Kuten todettua, kaikki kirkkoon kuulumattomat eivät suinkaan ole uskonnottomia, eivät ainakaan vakaumuksellisia ateisteja. Kuka on valinnut nimenomaan vapaa-ajattelijat edustamaan uskonnottomia?

Etiikka ja moraali eivät ole vapaa-ajattelijoita ja kristittyjä erityisesti erottavia asioita, niistä voisi päinvastoin löytyä paljon yhteistä. Enkä suinkaan epäile sitä, etteivätkö uskonnottomat ja ateistit olisi normaaleja ja yksilöllisiä ihmisiä. Niin ovat muuten kristitytkin.