Luottamus, avoimuus ja keskinäinen kunnioitus olivat keskeisiä iskusanoja piispa Mikko Heikan avauspuheenvuorossa kirkon parisuhdelakiseminaarissa.

Heikan johtama piispainkokouksen parisuhdelakityöryhmä aikoo vuoden 2008 loppuun mennessä saada aikaiseksi esityksen kirkon suhtautumisesta parisuhdelain seurauksiin ja ylipäänsä homoseksuaalisuuteen. Samaan aikaan pitäisi kyetä säilyttämään kirkon yhtenäisyys ja ekumeeniset suhteet tilanteessa, jossa kiista homoseksuaalisuudesta repii kirkkoja kaikkialla.

Heikka ei mielipidettään kerro ja sama vaitiolo on määrätty muillekin työryhmän jäsenille. Tarkoitus on antaa työryhmälle mahdollisuus miettiä kantaansa ja sen perusteluja. Taustatietoa ja erilaisia näkemyksiä haetaan muun muassa kahdessa seminaarissa, joista ensimmäinen pidettiin Helsingissä alkuviikosta.

Kirkot ovat homokeskustelussa hyvin erilaisissa tilanteissa. Ruotsin kirkossa on jo tehty päätös homoseksuaalisen parisuhteen kirkollisesta siunaamisesta. Anglikaanisessa kirkossa käydään aiheesta kiistaa, samoin Yhdysvaltain luterilaisessa kirkossa. Roomalaiskatolisen kirkon virallinen linja on jyrkkä, ja sen suhteet Ruotsin kirkkoon ovat viilentyneet. Venäjän ortodoksit ovat samoilla homovastaisilla linjoilla.

Raamatuntulkinta keskeinen kysymys

Seminaarissa pyrittiin rakentavaan keskusteluun aiheesta. Heikka toivoi seminaarin luennoitsijoilta pitäytymistä puolueettomassa lähestymistavassa.

— Pyrkimys on hyvä, mutta käytännössä melko mahdoton. Jo nimilistaa katsomalla tietää, mitä mieltä itse kukin on, toteaa Raamatun ja muinaisitämaisen kirjallisuuden professori Martti Nissinen Helsingin yliopistosta.

Nissinen on myös homoseksuaalien oikeuksia kirkon sisällä ajavan Yhteys-liikkeen jäsen. Hän käytti seminaarissa kommenttipuheenvuoron Raamatun suhtautumisesta homoseksuaalisuuteen.

Raamatussa tuomitaan homoseksuaalinen käyttäytyminen, mutta Nissisen mukaan kyse on aivan muusta kuin siitä, miten homoseksuaalisuus nykyisin ymmärretään. Raamattua tulkittaessa pitäisi hänestä pohtia rakkauden käskyä ja kultaista sääntöä, jotka määrittelevät suhtautumista toiseen ihmiseen. On mahdotonta sanoa hyväksyvänsä homot ihmisinä, mutta kieltää heitä elämästä sellaisina kuin he ovat.

— Se on sama kuin sanoisi toiselle, että ole vaan oma itsesi, mutta mene kaappiin ja pysy siellä. Minä suljen oven, pidän avaimen ja kaikki on itse asiassa sinun parhaaksesi, huomauttaa Nissinen.

Raamatun tulkinta on kirkon sisäisen keskustelun avainkysymys. Tämä kävi ilmi esimerkiksi Åbo Akademin Vanhan testamentin eksegetiikan professorin Antti Laaton kommentista. Kirkon konservatiiveihin lukeutuva Laato oli toista mieltä kuin Nissinen ja katsoi, ettei Raamatun tulkinnasta löydy riittäviä perusteluja muuttaa sanaa "ei" sanaksi "kyllä". Jos muutos tehtäisiin, se suhteellistaisi koko Raamatun sanoman.

— Kirkot eivät maailmanlaajuisesti tule hyväksymään homoseksuaalista elämäntapaa kristillisen avioliittonäkemyksen rinnalle, uskoo Laato.

Samaan aikaan kun seminaarissa keskusteltiin Raamatusta ja etiikasta, yhteiskunta on jo asettanut kirkolle raameja. Vaasassa hallinto-oikeus tuomitsi 2004 Lapuan tuomiokapitulin ja Hämeenlinnan hallinto-oikeus 2005 erään seurakunnan purkamaan homoseksuaalista työntekijää syrjineet valintapäätökset. Lapualla kyse oli rekisteröidyssä parisuhteessa elävästä papista ja Hämeenlinnan tuomiossa kanttorista.

Seminaarin asiantuntijapuheenvuorojen tiivistelmät ovat internetissä osoitteessa evl.fi/kirkkojahomoseksuaalisuus.