Jonkun miehen puheet Suomen luterilaisessa kirkossa loukkaavat Suomen evankelisluterilaista kirkkoa ja sen kirkkokansaa, kun eivät ole kirkon opin mukaisia. Hyvä tavaton sentään! Minähän loukkaan silloin kirkkoa ja sen kirkkokansaa melkein joka sunnuntaiaamu käydessäni Länsimäen taikka Hakunilan kirkossa jumalanpalveluksessa.

En nimittäin hyväksy naispappeutta ja en sen vuoksi käy ehtoollisella, jos ehtoollista jakaa naispappi naisavustajineen.

Siis mitäs tehdään? Taivastieni taitaa olla nyt lopullisesti suljettu kirkkokansan mielestä. Onneksi en sentään ole paljastanut kaikkia mielipiteitäni kirkossa käydessäni. Taitaisin nimittäin silloin olla lopullisesti pannassa.

Löytyisiköhän jostain muuten ohje, miten kirkossa pitää puhua ja käyttäytyä, jottei jo täällä maan päällä joutuisi julistetuksi taivasporttien ulkopuolelle?

Mikähän siinä oikein on, kun en ymmärrä tätä toisten tuomitsemista? Lukihäiriöisenä olen varmaan jotenkin ymmärtänyt väärin tämän Raamatun kohdan, jossa kielletään toisten tuomitseminen ja puhutaan jotain anteeksiannostakin.

Vaikka en itse naispappeutta hyväksy, en tuomitse naisia, jotka pappisvirkaa hoitavat, enkä niitä, jotka sitä kannattavat. Annan asian Jumalan haltuun anteeksipyytäen, jos he taikka minä olemme asiassa väärässä.