Vantaan Pyhän Laurin kirkko on yksi kuuden kivikirkon sarjasta, jonka rakentamista ohjasi sama niin sanottu Pernajan mestari. Tutkija Markus Hiekkasen mukaan rakentamisen taustalla oli mallikirkkosuunnitelma, ja Itä-Uusimaa oli Manner-Suomen kivikirkkorakentamisessa edelläkävijän roolissa.

Torstaina 7.12. julkistettavan Helsingin Pitäjä 2007 -vuosikirjan ensimmäinen artikkeli käsittelee Uudenmaan keskiaikaisten kivikirkkojen rakentamista. Artikkelin on kirjoittanut Hiekkanen, jonka tutkimustulokset ovat mullistaneet aiemmat käsitykset kivikirkkojen ajoituksesta ja rakentamisesta.

Hiekkasen mukaan useimpien Uudenmaan seurakuntien perustamisaika liittyy kiinteästi maakunnan ruotsalaisten uudisasukkaiden järjestäytymiseen. Helsingin pitäjä, joka on osa Uudenmaan seurakuntien "runkosarjaa", on Hiekkasen arvion mukaan perustettu 1200-luvun lopussa.

Aluksi niin Suomessa kuin muuallakin Euroopassa Välimeren maita lukuun ottamatta rakennettiin taloudellisista syistä puukirkkoja. Aiemmin ajateltiin, että monet Manner-Suomen kivikirkoista olisi rakennettu 1200-luvun lopussa tai 1300-luvulla, ja ne olisi tehty valmiiksi vaiheittain jopa 200 vuoden kuluessa.

Hiekkasen mukaan kivikirkkoja alettiin Manner-Suomessa suunnitella 1410-luvulla ja rakentamisprosessi oli suhteellisen nopea. Itä-Uudellamaalla kivikirkkojen rakentaminen alkoi aikaisemmin kuin muualla. Taustalla oli politiikka: Ruotsin kruunu halusi näyttää vahvalta kilpailijansa Novgorodin silmissä.

Kivikirkot nostivat hiippakunnan statusta

Piispa Maunu II Tavast ja Turun tuomiokapituli käynnistivät kunnianhimoisen ohjelman puukirkkojen vaihtamisesta kivikirkoiksi. Tarkoitus oli kohottaa hiippakunnan ja Suomen statusta valtakunnan osana. Toisin kuin linnoja, kivikirkkoja voitiin rakentaa paljon ja nopeasti.

Rakennushanketta ohjaamaan hankittiin mallikirkkosuunnitelma, jonka laatimisessa käytettiin apuna Pohjois-Saksan rakennusmestareita. Paikalliset rakennusmestarit käyttivät suunnitelmaa, mutta sitä muunneltiin paikallisten olosuhteiden ja ennen kaikkea käytettävissä olleen rahamäärän mukaisesti.

Hiekkasen mukaan Pernajan kirkon rakentanut Pernajan mestari on rakentanut myös Porvoon, Sipoon, Pyhtään ja Vehkalahden kirkot sekä Vantaan Pyhän Laurin kirkon. Mestarin elämäntyö ulottuu 1420-luvun lopusta 1460-luvun alkuun. Pyhän Laurin kirkko on rakennettu ennen vuotta 1460.

Länsi-Uudenmaan kirkoista monet on rakentanut Karjaan mestari. Uudenmaan rakennusohjelmaan kuuluneista kirkoista viimeisin eli Vihdin kirkko valmistui 1500-luvun alussa.

Uudessa vuosikirjassa kerrotaan myös Håkansbölen kartanosta, Tikkurilan teollisuuden historiasta ja Länsi-Vantaan kaavasuunnittelusta 1950-luvulta nykypäiviin.