1. Miksi on olemassa ruoka- ja iltarukous mutta harvoin kuulee puhuttavan aamu- tai päivärukouksesta?

— Jokainen on kiitollinen siitä, että saa syötävää. Pöydästä noustessa on luontevaa sanoa: "kiitos ruuasta". Näin sanomme äidille tai ravintolan pitäjälle, miksi emme siis myös Jumalalle, joka on kaiken hyvän antaja. Meillä kotona oli tapa, että ruoka siunattiin, jos pöydässä oli voita. Kahvit juotiin ilman rukouksia. Aamulla sopii pyytää siunausta, illalla on tarpeen kiittää siitä, mitä päivän mittaan on saanut. Monella on illalla myös syytä tilittää, mitä on tullut tehdyksi. Iltarukous on anteeksi pyytämisen paikka.

2. Saako rukoilla vain silloin, kun on hätä?

— Kun tulee oikein tiukka paikka, silloin kovakin jätkä rukoilee. Rukous ja hätä kuuluvat yhteen. Ei ole lainkaan häpeällistä kääntyä Jumalan puoleen silloin, kun elämä menee päin honkia. Psalmissa Jumala neuvoo: "Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua." (Ps. 50:15)

3. Sanotaan, että Jumala tietää tarvitsemamme ja antaa meille sen mukaan. Kannattaako sitten rukoilla ollenkaan? Jos, niin miksi ihmeessä?

— Isä meidän –rukouksen selityksessä Luther sanoo: "Jumala antaa pyytämättäkin jokapäiväisen leivän kaikille, myös pahoille ihmisille, mutta me pyydämme tässä rukouksessa, että hän auttaisi meitä käsittämään tämän ja vastaanottamaan jokapäiväisen leipämme kiitollisina."

4. Mikä on paras paikka rukoilemiseen?

— On kolme paikkaa ylitse muiden: oma sydän, koti ja kirkkorakennus. Sydämessä saa pyytää sitä, mitä sisimmässään eniten toivoo. Kodissa pyydetään siunausta kaikkein läheisimmille. Kirkko on yhteisen rukouksen paikka. Siellä voi opetella pyytämään sitä, mikä on kaikille ihmisille hyvää, ei vain minulle itselleni.

5. Mistä tietää, että Jumala kuulee, jos ei saa sitä mitä haluaa?

— Jumalan aikeista me tiedämme vain sen, mitä Jumala itse on halunnut itsestään sanoa. Monien muiden kristittyjen tavoin me luterilaiset uskomme, että Jumalan sana eli Raamattu kertoo meille, mitä Jumala haluaa meille antaa. Jumalan lupaukset ovat varmoja, vaikka ne eivät aina toteudu meidän toiveittemme mukaisesti.

6. Mitä rukoileminen tekee ihmiselle?

— Hyvää, koska Jumala haluaa ihmiselle hyvää. Se joka rukoilee, pääsee yhteyteen hyvän ja ihmisiä rakastavan Jumalan kanssa. Kipeää, koska rukouksessa joutuu suostumaan siihen, että minä en määrää maailman menoa enkä hallitse omaa elämääni.

7. Osaavatko kaikki ihmiset rukoilla?

— Rukouksen tarve asuu syvällä ihmisen sydämessä. Tutkimusten mukaan vain joka viides suomalainen sanoo, ettei rukoile koskaan. Kirkkoisä Augustinus sanoi, että ihmisen sydän on levoton, kunnes löytää levon Jumalassa.

8. Joissakin tilanteissa tuntuu siltä, että Jumala on kääntänyt kokonaan selkänsä eikä auta, vaikka kuinka rukoilisi. Mitä pitäisi tehdä?

— Jumala ei ole ihmisen käskettävissä. Alokasta voidaan komentaa, Jumalaa ei. Rukous ei ole tilauskaavake, jolla saadaan sitä, mitä halutaan. Rukous on suostumista siihen, että Jumala tietää paremmin kuin me, mitä perimmältään tarvitsemme. "Tapahtukoon sinun tahtosi."

9. Onko rukoilemisesta hyötyä?

— Rukous ei ole hyödyn tavoittelua. Rukous menee pilalle, jos sitä ryhdytään tuotteistamaan tai ulosmittaamaan. Jumalan kanssa ei käydä kauppaa. Rukous on avunhuuto — ja avunhuutoihin Jumala on luvannut vastata.

10. Miten pitäisi rukoilla?

— Tärkeintä on tietää, ketä rukoilee. Rouvaa voi joutua rukoilemaan, jos on tullut törmäillyksi. Jumala on ihmisen tärkein turva, häntä tulee siis kaikkein eniten rukoilla. Sanat ja tavat ihminen kyllä löytää. Parahduksetkin riittävät.

11. Mitä on esirukous?

— Toisten puolesta rukoilemista. Äiti ja isä rukoilevat lastensa puolesta. Jeesuskin rukoilee meidän puolestamme. Rukous ja rakkaus kuuluvat yhteen. Jos ei pidä jostakin ihmisestä, voi kokeilla, mitä olisi rukoilla hänen puolestaan. Epäoikeudenmukaisuuksiin ei tarvitse suostua, mutta pahankin ihmisen puolesta voi rukoilla.

12. Saako Jumalaa käskeä ja uhata tyyliin "nyt kyllä annat minulle tai…"?

— Jumalaa ei voi käskeä eikä uhata. Sitkeästi sopii kyllä pyytää. Monien rukousten muoto on kuin käskykieltä: "anna", "auta", "armahda".

13. Saako rukoilla epäilevänä, tyyliin: "En kyllä usko, että olet olemassa, mutta voisitko…"?

— Aitoon rukoukseen kuuluu suuri epävarmuus siitä, kuuleeko Jumala ja ymmärtääkö hän. Lähes jokainen Psalmi alkaa pyynnöllä: "kuule minua", "kallista korvasi minun huutoni puoleen". Jos rukoilija olisi varma, hänen ei tarvitsisi lainkaan rukoilla. Jumala on varma, ihminen ei.

14. Mikä virka on Isä meidän -rukouksella?

— Isä meidän –rukoukseen on koottu kaikki tärkeät ja vaikeat rukouspyynnöt. Kristittynä elämiseen riittää, että osaa Isä meidän –rukouksen. Siihen sisältyy niin usko Jumalaan kuin rakkaus lähimmäisiin. Isä meidän –rukouksella pääsee taivaaseen, omalla moraalilla ja hurskaudella ei.

15. Pitääkö rukoilla säännöllisesti?

— Tuleeko ihminen toimeen ilman rukousta? Joskus on aikoja, jolloin tuntuu, ettei tarvitse Jumalaa, oma seura riittää. Pitemmän päälle näin ei kuitenkaan selviä. Rukous on kuin hengitystä. Sitä voi jonkun aikaa pidättää, mutta ilman sitä edessä on loppu.

16. Parantaako rukous sairauksia?

— Sairauksien edessä tarvitaan kahta: lääkäriä ja rukousta. Hyvät ja kunnolla koulutetut lääkärit osaavat tehdä ihmeitä, miksei siis Jumalakin osaisi.

17. Miksi rukoillaan?

— Jotta Jumala auttaisi meitä ja jotta me voisimme kiittää häntä. Siinä on kaikki, muita syitä ei tarvita eikä ole.

18. Kuka keksi rukoilemisen?

— Ihminen ja Jumala. Rukouksen tarve asuu jokaisen sisimmässä. Jumala toivoo, ettei ihminen jäisi yksin. Siksi hän etsii meitä ja haluaa yhteyttä meidän kanssamme.

19. Onko kirkossa rukoileminen tehokkaampaa kuin kotona? Mitä eroa niissä on?

— Kotona opetellaan rakkautta ja kirkossa Jumala opettaa uskomaan. Koti ja kirkko ovat kuin siamilaiset kaksoset. Usko ja rakkaus kuuluvat yhteen. Jos ne erottaa, molempien voi käydä huonosti.

20. Voiko rukoilla ja pyytää pahoja asioita tapahtuvaksi, esimerkiksi jos joku on kohdellut väärin ja haluaa kostaa sen?

— Rukous on piruntorjuntatoimintaa. Perkeleelle ja pahalle voi ja on syytä toivoa pahaa. "Päästä meidät pahasta." Lähimmäisten tekemiä vääryyksiä ei pidä hyväksyä eikä niihin pidä alistua, mutta kaikille ihmisille, jopa omille vihamiehille tulee pyytää Jumalan siunausta. Ehkäpä he tarvitsevat sitä.

21. Pystyykö rukouksessa keskustelemaan Jumalan kanssa? Löytyykö Jumalan kanssa vuorovaikutusta?

— Jumala on yhtä aikaa kaikkivaltias ja rakas taivaallinen Isä, yhtä aikaa etäällä ja lähellä. Jumala vavisuttaa, mutta vetää myös puoleensa. Jumalaa sopii sinutella, mutta tasavertaiseksi kaveriksi häntä ei pidä kuvitella. Jumala on Jumala, ihminen on ihminen.

22. Ketä pitäisi rukoilla: Jumalaa, Jeesusta, enkeleitä, Mariaa?

— Jumalaa rukoillaan, toisilta ihmisiltä voi pyytää esirukousta. Jumala Isä, Poika ja Pyhä Henki eli Luoja, Pelastaja ja Pyhittäjä. Kristityt rukoilevat kolmiyhteistä Jumalaa.

23. Riittääkö rukoukseksi pelkkä "no, kyllä sä tiedät"?

— Veikko Vennamo sanoi, että "kansa kyllä tietää". Jumalakin kyllä tietää — siihen voi luottaa, kun omat sanat käyvät vähiin. Toisaalta rukous ja rakkaus ovat sukua, tiukan paikan tullen kumpikin keksii monenlaisia sanoja.

24. Miksi rukouksen lopussa sanotaan aamen?

— Aamen on kuin oma nimikirjoitus anomuksen tai vekselin alalaidassa. Se ilmaisee suostumuksen: jään sen varaan, mitä Jumala päättää minulle antaa. Lapsuudessa opin iskulauseen: "Taivaan Isän haltuun".

25. Onko rukoilemisessa jokin juju, että jollain tietyllä tavalla saa toiveensa varmasti perille ja vielä toteutumaan?

— Rukouksen juju on siinä, että tietää kenen puoleen kääntyä. Maitoa ei kannata hakea rautakaupasta. Apua pitää pyytää sieltä, mistä sitä saa. Jumalalle voi esittää kaikki pyynnöt. Hän tietää, mikä meille on hyväksi — silloinkin, kun emme itse sitä ymmärrä.

26. Kuuleeko Jumala paremmin pappien ja piispojen kuin tavallisen ihmisen rukoukset?

— On vain yhtäläiset ja yleiset rukousoikeudet. Etusijaa ei ole kenelläkään. Olisiko niin, että meillä papeilla on erityinen tehtävä rukoilla seurakuntalaistemme puolesta?

27. Miten oppii rukoilemaan?

— Äiti opettaa, nimittäin iltarukouksen ja ruokarukouksen (siinä sivussa isätkin pääsevät mukaan). Elämä ja Jumala opettavat loput. Rippikoulussa ja jumalanpalveluksessa oppii yhteisiä rukouksia. Niistä on iloa, kun omat sanat loppuvat.

28. Miksi kädet laitetaan ristiin rukoillessa?

— Limittäin pannut sormet ovat yhteyden merkki. Ristinmerkin tekeminen on toinen kaunis tapa aloittaa ja päättää rukous. Oikealla kädellä piirretään risti oman ruumiin päälle. Käsi viedään ensin kasvoihin, sitten rintaan, ja lopuksi vasempaan ja oikeaan olkapäähän. Näin siunataan ajatukset ja sydän sekä kätten työt. Risti on Jeesuksen brändi. Risti on paitsi kärsimyksen myös voiton merkki.

29. Miten Eero Huovinen rukoilee?

— Hitaasti ja alituiseen. Katekismuksen lopussa olevat rukoukset ovat minulle tärkeitä.

30. Miksi tulette rukoustapahtumaan la 2.9. klo 19 Myyrmäen kirkkoon ja ti 5.9. klo 19 Korson kirkkoon?

— Vantaan ihmiset ovat oman hiippakunnan rakkaita ihmisiä. Tuntuu hyvältä tavata heitä.