Suomi ei osallistunut kilpajuoksuun Afrikan tai muidenkaan mantereiden siirtomaista. Silti Suomesta lähti yksittäisiä, työttömyysongelmien kanssa kamppailevia ihmisiä esimerkiksi merimiehiksi siirtomaaherrojen palvelukseen.

Belgialaiset palkkasivat pohjoismaisia työntekijöitä siirtomaahansa Kongoon, nykyisen Kongon demokraattisen tasavallan alueelle. Kaikkiaan noin kahden tuhannen pohjoismaalaisen arvioidaan osallistuneen Kongon kolonisoimiseen 1880–1930. Muista Pohjoismaista värvättiin myös sotilaita.

Noina aikoina Pohjoismaihin päätyi kymmeniätuhansia esineitä, jotka kertovat Kongon historiasta. Niistä on koottu yhteispohjoismainen näyttely Kohtaamispaikkana Kongo.

Orjatyöstä pakkotyöhön

Aikoinaan — 1500-luvun löytöretkien ajoista noin 1800-luvun puoliväliin — Kongojoen alueelta vietiin noin neljä miljoonaa orjaa Latinalaiseen Amerikkaan, Karibialle ja Pohjois-Amerikan eteläosiin.

Julmuudet eivät kuitenkaan päättyneet orjakaupan loppumiseen. Kongolaiset joutuivat tekemään pakkotyötä, kun maa oli Belgian kuninkaan Leopold II:n henkilökohtaista omaisuutta.

Yhtiöt vauhdittivat luonnonkumia keräävien kongolaisten työintoa pyssyillä. Afrikan eri maista värvätyt mustat sotilaat joutuivat todistamaan, että käyttivät ammuksia oikein: jokaista käytettyä luotia kohti he hakkasivat yhden käden irti.

Myöhemmin ruotsalainen lähetystyöntekijä E.V.Sjöblom kertoi, että hän oli seurannut päivittäin vuoden ajan, miten käsiä täynnä olevaa koria kuljetettiin hänen ikkunansa ohi. Siirtomaa-aikoina useiden miljoonien kongolaisten arvioidaan menehtyneen julmuuksien, nälänhädän ja tautien takia.

Raaka-ainekauppaa ja köyhyyttä

Kumin lisäksi muita siirtomaa-ajan vientituotteita olivat norsunluu, palmuöljy ja kupari. 1900-luvun loppupuolella vientituotteiksi tulivat muun muassa koboltti ja coltan, joka sisältää tantaalia. Kobolttia käytetään muun muassa lasitusten ja lasin sinisessä väripigmentissä ja coltania kännykkäteollisuudessa.

Suomen tuonti Kongon demok-raattisesta tasavallasta oli viime vuonna suurempi kuin mistään toisesta Afrikan maasta.

"Kolme neljästä kongolaisesta elää köyhyysrajan alapuolella — luonnonvaroiltaan maailman rikkaimmassa maassa", kärjistää Annie Ngemi maan nykytilan Kohtaamispaikkana Kongo –näyttelyn videossa. Hän on kotoisin Kongon demokraattisesta tasavallasta, mutta nykyään Suomen kansalainen.

Maan nykyisen surkeuden taustalla on useiden vuosien sota. Sitä on kutsuttu Afrikan ensimmäiseksi maailmansodaksi sen takia, että niin monet ympärillä olevat maat sotkeutuivat siihen.

Rauhansopimus solmittiin joulukuussa 2002, mutta sodassa ja sitä seuranneissa levottomuuksissa on kuollut noin neljä miljoonaa ihmistä. Se on enemmän kuin missään konfliktissa toisen maailmansodan jälkeen. Kongon demokraattisessa tasavallassa on vajaa 60 miljoonaa asukasta.

Onni on työ ja pieni perhe

"Onni on Euroopassa, ei Afrikassa. Euroopassa nukutaan ja syödään hyvin. Afrikassa ei ole muuta kuin ongelmia", toteaa 38-vuotias sosiologimies Kongon tasavallasta kirjeessään suomalaiselle ystävälleen. Sosiologi pitää ravintolaa yhdessä vaimonsa kanssa ja elättää monia sisaruksiaan, joilla ei ole töitä.

Tekstikatkelma on esillä Kulttuurien museon Molende-valokuvanäyttelyssä, jonka kuvat on ottanut suomalais-japanilainen valokuvaaja Elina Moriya. Hän on ystävineen myös käynyt kirjeenvaihtoa kongolaisten kanssa.

Molende tarkoittaa sisua. Sille on Kongon tasavallassa ollut käyttöä viime aikoina. Maassa on vasta käyty sisällissota, ja sen jäljiltä yhteiskunta toimii huonosti.

Kaikille hyvänkään koulutuksen saaneille ei löydy töitä. Lukutaitoisia on maassa enemmän kuin Afrikassa keskimäärin. Neljä viidestä aikuisesta osaa lukea — keskiarvo Afrikassa on kolme viidestä.

"Kongolaiset nuoret haluavat tällä hetkellä kaikkein eniten parantaa elämäänsä, sillä kurjuus on jo päässyt niin suurin mittasuhteisiin. Ainoa keino onnistua on saada töitä. Kaikki muu tulee vasta sen jälkeen. Kun on töitä, niin voi ehkä hankkia pienen perheen", kirjoittaa 28-vuotias radiotoimittajanainen.

Kongon tasavalta on Suomen kokoinen vajaan neljän miljoonan asukkaan maa Kongojoen pohjoispuolella. Se on entinen Ranskan siirtomaa.

Näyttely Kohtaamispaikkana Kongo ja valokuvanäyttely Molende 8.10. asti ti–to klo 11–20 ja pe–su klo 11–18 Kulttuurien museossa Helsingissä (Tennispalatsi, Eteläinen Rautatiekatu 8)