Viron rannikolla sijaitsevalla Vormsin saarella on satoja villisikoja, runsaat 300 asukasta ja hautausmaalla suunnilleen saman verran kehäristejä.

Osa risteistä on puoliksi hautautunut maahan. Vanhimmat niistä ovat peräisin 1700-luvulta ja nuorin viime vuosisadan alusta.

Kehäristiä kutsutaan myös rengas- tai aurinkoristiksi. Se on vanha symboli, joka tunnettiin jo esikristillisenä aikana. Sillä on kuvattu aurinkoa, maata, valoa, vuodenkiertoa ja ihmisen elämänkaarta. Kristinuskossa kehäristin ympyrä merkitsee maailmaa, jonka kaikkiin paikkoihin ulottuu Kristuksen herruus. Sillä on myös ilmaistu Kristuksen voittoa kuolemasta ja ikuista elämää.

Tunnetuin kristillinen kehäristi on kelttiläinen risti. Irlantilaiset tekivät 800-luvulta lähtien lähetystyötä Itämeren alueella, ja sitä kautta symboli on voinut tulla alueella tutuksi. Ajallinen etäisyys Vormsin risteihin on kuitenkin pitkä ja ristien arvoitus on vielä ratkaisematta.