Toivo Alaspään intohimo on kanteleen soittaminen.

— Työpäivän jälkeen oli pakko päästä soittamaan kannelta, Alaspää muisteli työvuosiaan Puinen sydän -levyn julkistamistilaisuudessa.

Alaspää on toiminut autonkuljettajana ja viimeksi ennen eläkkeelle jäämistään kaivinkoneenkuljettajana.

Oppi korvakuulolta

Vuonna 1929 syntynyt Alaspää on kotoisin Vetelistä Keski-Pohjanmaalta, mutta asuu nykyisin Vantaalla. Lapsuuspitäjä Veteli kuuluu Perhonjokilaakson alueeseen, johon kuuluvat myös Halsua ja Kaustinen.

Kannel oli ennen tärkeä kotisoitin sillä alueella. Kannelta soitettiin lähes joka talossa 1800-luvun loppupuoliskolta 1900-luvun alkuun. Sitä käytettiin myös tanssisoittimena. Sillä soitettiin häissä, erilaisissa juhlissa ja soittokilpailuissa.

Alaspää syntyi musikaaliseen perheeseen. Äiti soitteli kanteleella lauluja ja säesti Toivon isän laulua. Toivon veljet soittivat myös kannelta.

— Lapsena minut pantiin soittamaan kannelta, etten olisi ehtinyt tehdä pahaa, Alaspää naurahtaa.

Alaspää oppi soittamaan korvakuulolta. Hän kuunteli sisarustensa ja muiden seudun kanteleensoittajien soittoa. Alaspään kotitalo oli pelimannien kohtauspaikka. Sinne kokoontui kanteleensoittajia, joista vanhimmat olivat syntyneet 1800-luvulla.

Radiosta Alaspää oppi iskelmiä ja tanssikappaleita. Hän muokkasi ne kanteleelle sopiviksi. Alaspään laajaan ohjelmistoon kuuluvat iskelmien lisäksi kansanlaulut, piirileikkilaulut ja hengelliset laulut. Mestaripelimanni Alaspää taitaa veteliläisen purppurin eri tanssit. Kaustisen kansanmusiikkijuhlat valitsi vuonna 1988 Alaspään ja hänen veljiensä muodostaman yhtyeen vuoden yhtyeeksi.

Soitto ulkomuistista

Alaspää soittaa Perhonjokilaakson kannelta jokilaakson omalla soittotyylillä. Hän on säilyttänyt vanhan soittotyylin, vaikka on asunut pääkaupunkiseudulla yli 50 vuotta. Alaspää ei käytä nuotteja, vaan muistaa kappaleet ulkoa.

Hän on opettanut kanteleen soittamista Sibelius-Akatemiassa 1980-luvun puolivälistä lähtien. "Topin kantelepiirissä" ovat opiskelleet myös Puinen sydän –levyllä soittavat Matti Kontio ja Timo Väänänen. Kontio on muun muassa Karelia-yhtyeen jäsen ja on tehnyt yhteistyötä Martti Pokelan kanssa.

Väänänen on taas nuorempaa kanteleensoittajapolvea. Hän kutsuu itseään "kanneltajaksi" ja valmistelee väitöskirjaa aiheenaan sähkökanteleen soitto ja kanteleperformanssi.

Puinen sydän –levyllä on kaksikymmentä sävelmää, joista suurin osa on entisajan iskelmiä. Levyltä löytyvät muun muassa Orvokki, Tennessee Waltz ja foksisikermä, joka alkaa Joosef, Joosef–kappaleella.