Porvoon tuomiokirkon tuhopoltto on saanut kirkkohallituksen patistelemaan seurakuntia huolehtimaan paloturvallisuudesta. Vantaalla keskiaikainen Pyhän Laurin kirkko on jo entuudestaan tarkasti vartioitu. Kirkossa on palonilmaisimet ja pelastussuunnitelmia testataan myös käytännössä.

Kirkkoa, seurakunnan muita rakennuksia ja Helsingin pitäjän kirkonkylän hautausmaata valvotaan ympärivuorokautisesti. Alueella on nauhoittava videovalvonta, joka käyttää sekä kiinteitä että liikkeeseen reagoivia kameroita. Lisäksi vartiointiliikkeen vartijat valvovat aluetta tarkistuskierroksilla.

— Valvontaa tehostettiin viisi vuotta sitten. Aivan aukottamaksi sitä ei koskaan voida saada. Jos joku haluaa tehdä vahinkoa välittämättä itselleen aiheutuvista seurauksista, niin miten sen estät. Mutta järjestelmä on kyllä kattava. Se maksaa seurakunnille 50 000 euroa vuodessa, selvittää rakennustoimen päällikkö Olavi Isotalo Vantaan seurakunnista.

Alueesta vastaavan seurakuntapuutarhurin Heimo Salmen mukaan turvajärjestelmän toiminta tarkistetaan päivittäin. Videovalvonnasta kerrotaan alueella olevilla kylteillä, kuten laki vaatii. Vahtimestarit tarkastavat kirkon poistuessaan, mutta sen lisäksi yövalvontaa tehostavat liiketunnistimet.

Kirkossa on palonilmaisimet

Pyhän Laurin kirkko kärsi vielä Porvoon kirkkoakin pahempia vaurioita vuoden 1893 tulipalossa. Sen jälkeen paanukatto korvattiin peltikatolla, jonka tilalle rakennettiin 1970-luvulla nykyinen kuparikatto. Kirkon sisätilassa on puiset penkit ja puiset parvet, joten paloturvallisuuden täytyy olla kunnossa.

— Pari vuotta sitten kirkon lähetyskynttelikkö syttyi tuleen, mutta vahtimestari sai tulen sammumaan ensisammutusvälineillä ennen kuin paloautot ehtivät paikalle, muistuttaa Salmi.

Kirkon holveissa ja ullakolla on palonilmaisimet, jotka reagoivat nopeasti savuun. Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselle kirkko on erityiskohde, jota varten on tehty sekä pelastus- että sammutussuunnitelma.

— Pelastussuunnitelma tehdään kaikkiin suuriin laitoksiin. Sammutussuunnitelma sisältää myös sen, mikä pelastettavan omaisuuden tärkeysjärjestys, jos jotain sattuu. Pyhän Laurin kirkko on kulttuurihistoriallisesti erityisen arvokas kohde, jota varten meillä on tehokas sammutustaktiikka, kertoo pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Leif Johansson.

Johanssonin mukaan kirkossa tehdään palotarkastus vähintään kerran vuodessa. Siinä varmistutaan muun muassa siitä, että pelastustiellä ei ole esteitä. Mahdollista tulipalotilannetta myös harjoitellaan.

— Pääpaloasemalta Teknikontieltä on vajaa kolme kilometriä Pyhän Laurin kirkolle, joten saavumme sinne 3–4 minuutissa. Eikä tänne tule kauan Malmilta tai Käpylästäkään, korostaa Johansson.

Entä muut kirkot?

Pyhän Laurin kirkon turvatoimia mietitään yhteistyössä pelastuslaitoksen ja poliisin kanssa. Mutta millainen on tilanne Vantaan muissa kirkoissa ja hautausmailla?

— Kaikissa kirkoissa on palonilmaisimet. Seutulan kappelissa on automaattinen sammutusjärjestelmä. Ruskeasannan hautausmaata valvoo mahdollisen ilkivallan varalta vartiointiliike, Korson hautausmaalla on kameravalvonta, mainitsee Isotalo esimerkkeinä