Helsingin pitäjän kotiseutuyhdistys järjestää opastettuja kulttuurikävelyitä kirkonkylässä koko kesän ajan joka keskiviikko. Kerran kesässä lapsille on oma kierros, jonka opastaa itse kirkkoherran rouva Nathalia Crohns. Hän odottaa lapsia pappilan puiston sireenipensaiden katveessa, pukeutuneena oman aikansa asuun. Jo neljättä kesää 1800-luvulla elänyttä Nathaliaa esittää Heurekan erikoissuunnittelija Kati Tyystjärvi.

— Nathalia oli Helsingin ja Helsingin pitäjän yhteisen kirkkoherran, Erik Crohnsin toinen vaimo. Hän perusti pappilan ympärille kauniin puiston 1840-luvulla, Tyystjärvi kertoo pappilan puutarhassa.

— Olen itse metsänhoitajan tytär ja kiinnostuin Nathaliasta, jonka istuttamia lehmuksia ja vaahteroita voimme täällä vieläkin ihailla.

Kivimuuri porsaita vastaan

Nathalia Weidman syntyi Tukholmassa 1816. Hän muutti 26-vuotiaana kirkonkylän pappilaan, lähes 60-vuotiaan leskikirkkoherran vaimoksi.

— Pappilan ympäristö oli silloin peltoa ja laidunmaata. Kyläläisten karja, porsaat ja kanat kulkivat kaikkialla vapaina, Tyystjärvi kuvailee.

Nathalia oli lapsuudessaan nähnyt kartanonpuistoja ja niiden innoittamana hän istutti pappilan ympärille ensimmäiset jalopuut ja sireenipensaat.

— Lasten kävelykierroksella näytän heille aina Nathalian puutarhaa. Lapset ovat usein kuitenkin kiinnostuneempia hautausmaan kivimuurista, kun kerron, että se pysäytti vapaana kulkevat porsaat, niin etteivät ne päässeet tonkimaan hautausmaata.

Kiviaidan rakennutti Nathalian aviomies, kirkkoherra Erik.

Pihapiirin ja kotieläinten lisäksi Nathalialla oli aina suurperhe huollettavanaan. Kirkkoherralla oli ennestään kuusi lasta ja yhdessä Nathalian kanssa he saivat viisi jälkeläistä, joista kaksi kasvoi aikuisiksi asti. Lisäksi heillä oli ottolapsia ja usein pappilassa asui myös sukulaislapsia.

Tunnettuja ystäviä

Lasten kierroksella mennään aina myös sisälle kirkkoon.

— Siellä selviää muun muassa, minkälainen istumajärjestys penkeillä oli Nathalian aikana, Tyystjärvi kertoo.

— Lisäksi kirkon lattian alla olevat haudat herättävät lapsissa aina ihmetystä.

Helsingin pitäjän kirkon palosta Tyystjärvi ei voi kertoa mitään, sillä rooliasussaan hän on Nathalia Crohns ja eletään 1840-lukua. Kirkon suurpalo oli vasta saman vuosisadan lopulla.

Mutta sen Nathalia voi kertoa, että perheen ystäväpiiriin kuuluu sellaisia henkilöitä kuin kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg ja kirjailija Zacharias Topelius — ja että kirkon urut vihkii käyttöön heidän perhetuttunsa, Maamme-laulun säveltäjä Fredrik Pacius.

Lasten kävelykierros päättyy vanhoille makasiineille kiviaidan ulkopuolelle. Niihinkin kurkistetaan sisälle, jos aikaa jää, sillä aikuisten kulttuurikävelykierros päättyy samaan paikkaan.