Raamatussa kerrotaan miten opetuslapset pyysivät Jeesukselta ohjetta rukouksesta. Jeesus vastasi heille, ettei rukouksen monisanaisuus tee siitä parempaa tai Jumalalle mieluisempaa. Hän opetti seuraajilleen rukouksen, jossa sanotaan kaikki tarpeellinen. Rukouksen alkusanoissa Jeesus kutsuu Jumalaa isäksi. Nykyään se tunnetaan Isä meidän -rukouksena tai Herran rukouksena.

Joskus isä vaikuttaa etäiseltä. Astrid Lindgrenin satukirjassa Peppi Pitkätossun isä oli edennyt urallaan merikapteenista etelämeren saaren kuninkaaksi. Voimakas ja kekseliäs tyttö selviytyi elämästä itsekseen ja rahoitti seikkailunsa isänsä kulta-aarteella.

Välillä tuntuu siltä, että Jumala on kaukana. Kiinnostavatko häntä minun elämäni vaikeat kysymykset ja haasteet? Onko hän ylipäätään edes olemassa kun kukaan ei vastaa huutooni? Täytyykö minun pärjätä aivan omillani?

Isä meidän -rukous tuo joskus vieraalta tuntuvan Jumalan lähelle. Hän on isä, joka on luonut meidät omaksi kuvakseen. Hän tahtoo meille hyvää. Pyydämme rukouksessa Jumalalta niitä asioita, jotka ovat elämällemme välttämättömiä. Tavalla tai toisella hän ne meille antaa.

Herran rukousta rukoillessa emme ole yksin. Puhuttelemme "meidän" isää ja pyydämme häntä antamaan "meille", emme vain itsellemme, "minulle". Nämä sanat tekevät rukouksesta esirukouksen. Pyydämme Jumalan siunausta ja huolenpitoa itselle ja toisille.

Isyyden arjesta kertoo artikkeli Aikaa antava isä

Rukouskampanja Vantaan seurakunnissa 31.8.–6.9. muistuttaa rukouksen merkityksestä elämässä. Viikon tapahtumiin voit tutustua osoitteessa www.vantaanseurakunnat.fi/rukous. Sivuilla voit myös keskustella ja lähettää rukouskortin ystävällesi.