Pähkinänrinteen senioritalon pihamaalla möyrivät vielä kaivinkoneet samaan aikaan, kun talon ruokasalissa vietettiin juhlahetkeä. Hämeenkylän ja Vantaankosken seurakunnan työntekijät siunasivat noin 80 vanhuksen uuden kodin.
Senioritalossa vanhukset voivat asua omissa asunnoissaan ja saada samalla tarvitsemaansa hoivaa. Talon asukkaat tulivat kolmesta palvelutalosta ja kahdesta dementiaryhmäkodista, jotka lakkautettiin.
Kaikki hakijat eivät uuteen taloon mahtuneet, vaan asukasvalinnoissa noudatettiin tarveharkintaa. Osa vanhuksista halusikin jäädä entiseen asuinpaikkaansa. Hämeenkylän seurakunnan diakoniatyöntekijä Satu Enroldin mukaan osa tuntee itsensä kuitenkin turvattomaksi entisessä kodissaan.
— Kotipalvelu huolehtii kyllä heistä, mutta on selvää, että kun tutut naapurit ja hoitohenkilökunta muuttavat pois, tilanne vaatii totuttelua. Eniten tukea tarvitsevat saivat kuitenkin paikan meiltä, selvittää Pähkinärin­teen senioritalon kotihoidon esimies Riitta Rahko.
Yksi uuden senioritalon asukkaista on Kerttu Elo, 88, joka kertoo palanneensa juurilleen.
— Olen asunut tässä Lammaslammen rannalla 26 vuotta. Tuntuu, että olen palannut sieluni maisemaan, johon liittyy paljon rakkaita muistoja. Tämä talo on ihana paikka ja täällä on hyvät ja pätevät hoitajat, iloitsee Elo.

Liian vähän käsiä

Senioritalossa on 45 hoitajaa, mikä Rahkon mukaan riittää perushoivaan. Luppoaikaa ei kuitenkaan ole ja virkistystoiminta jää pitkälti vapaaehtoisten huoleksi. Myyrinkodin toimintatuvan yli 65-vuotiaiden senioreiden kanssa on jo neuvoteltu tästä ja myös seurakunnan työntekijät ovat taloon tervetulleita.
Niin senioritalossa kuin Vantaan vanhuspalveluissa laajemminkin on tiukkojen resurssien lisäksi ajankohtainen uusi ongelma: sijaisia on hankala saada.
— Vantaalla on jouduttu pitämään tiukkaa budjettikuria, mutta kyllä työt olisivat normaalisti tehtävissä. Nyt tilannetta hankaloittaa se, että emme saa sijaisia. Katastrofia meillä ei ole, mutta tarvitsisimme kyllä lisää osaavia hoitajia. Jos talous sallisi, ottaisimme mielellämme myös enemmän pysyviä työntekijöitä, selvittää Vantaan vanhusten huollon erityispalveluista vastaava apulaisylilääkäri Matti Mäkelä.

Vanhusväestö kasvaa

Ympärivuorokautisen hoidon piirissä on Vantaalla 800 vanhusta ja kotihoidossa 1800. Yli 75-vuotiaista ilman säännöllisiä palveluja selviytyy kolme neljästä. Tulevaisuudessa Vantaan vanhusväestö kuitenkin kasvaa melkoisesti. Riittävätkö kaupungin resurssit vastaamaan tähän?
— Palvelujen tarve kasvaa nopeammin kuin verotuotto, mutta uskon, että kasvavasta vanhusväestöstä pystytään huolehtimaan. Tilannetta helpottaa se, että vanhukset ovat kymmenen vuoden päästä nykyistä terveempiä: liikkuvat enemmän, muistavat paremmin ja ovat sosiaalisesti aktiivisia, arvioi Mäkelä.
Kaikki vanhukset eivät kuitenkaan kuulu tähän joukkoon. Mäkelä, Rahko ja Enrold toteavat kaikki, että Vantaalla on yksinäisiä, syrjäytyneitä vanhuksia, jotka eivät löydä tietään avun piiriin.
— Mielenterveysongelmat ja lisääntyvä alkoholinkäyttö ovat myös vakavia ongelmia, mainitsee Enrold.