Kokoelmalevy Suomigospel — 40 suomigospelin helmeä vuosilta 1978–2006 antaa hyvän kuvan suomalaisen nuorten hengellisen musiikin suosikeista lähes kolmenkymmenen vuoden ajalta. Osa alkuvuosien suosituista esiintyjistä on yhä voimissaan, eikä suomigospel ole enää vain nuorten musiikkia. Perinne elää, uusia tekijöitä riittää.

Alkuvuosien tuotanto on suurelta osin sananjulistusta musiikin keinoin. Vaikka tämä asenne elää jossain edelleen, on uudemmassa tuotannossa vallalla henkilökohtaisempi ote. Laulusta kokonaisuutena on tullut itseisarvo ilman saarnamiehen tarkoitusperiä. Musiikin keinot pyhittävät tarkoituksen tehdä pohdiskelevaa tekstiä.

Suomigospelissa ei voida puhua sille ominaisesta musiikkityylistä. Musiikilliset vaikutteet on otettu vallitsevasta musiikkikulttuurista, ja tietenkin Amerikasta. Suomigospelin tekijät eivät ole eristäytyneet muusta suomalaisesta musiikkikulttuurista. Samoja biisintekijöitä, esittäjiä ja muusikoita on kuultu lähes kaikilla suomalaisen musiikin alueilla. Olisiko tässä vuorovaikutuksessa yksi syy elinvoimaisuuteen.

Yksikään levyn biiseistä ei edusta kevyen musiikin juurilta, bluesin ja jazzin syntyvaiheilta löytyvää gospel-perinnettä. Levyllä on yksi jazz-biisi, Päivi Sini Virtasen Löytöretkiä.