Kesän rippikoululeiri oli lähestymässä. Siivosin äidin kanssa kotiamme. Järjestin komeroa ja löysin sieltä kirjalaatikon.

Selailin löytöäni. Yksi kirjoista herätti mielenkiintoni, se oli vanha Raamattu. Sen välistä löysin rypistyneen, ruskean paperin, johon oli kirjoitettu seuraava rukous: "Sinä tunnet ja tiedät tarkkaan mun, / sinä tunnet syvimmän salatun. / Sinä johdatat askeleen vaivaisen, / Sinä, Herrani, tunnet mun, tiedän sen. / Yhä uudestaan, / yhä uudestaan / käyn ristisi juurelle rukoilemaan: / Minut vapahda taakasta syntien, / käyn luoksesi, Jeesus, itkien. / Siellä ristin juurella tietää saan: / Saan tulla yhäti uudestaan. / Tie ristille avoin ja vapaa on. / On rakkaus Jeesuksen loputon."

Istahdin lattialle lappunen kädessäni. Rukouksessa oli sanoma, joka kosketti minua: Jeesus tuntee minut, syvimmätkin ajatukseni. Hänen rakkautensa on loputon.

Tämä pieni hetki, uskon niin, vaikutti vahvasti tulevaan elämääni, myös ammatinvalintaani. Haluan olla kertomassa enkelin ilmoituksen tavoin: "Älkää te pelätkö. Minä tiedän, että te etsitte ristiinnaulittua Jeesusta. Ei hän ole täällä, hän on noussut kuolleista." Nuo sanat enkeli sanoi naisille Jeesuksen haudalla. Pitkänperjantain murhe unohtui. Siitä oli riennettävä kertomaan muille: "Jeesus ei ole kuollut, vaan hän elää!"

Elämä voittaa. Jeesus elää tänäänkin ja on lähellä sinua ja minua. Hänen rakkautensa on loputon.

Ensi sunnuntai on pääsiäispäivä. Sen aihe on Kristus on ylösnoussut! Alttarilla on valkoinen liina ja kuusi kynttilää.
Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 118:15–24, Hoos. 6:1–3 tai Jes. 25:8–9, 1. Kor. 5:6–8 ja Matt. 28:1–8.