Vantaan seurakuntien työntekijät suunnittelevat parhaillaan ensi syksyn seurakuntatapahtumaviikkoa. Valmistaudumme tavoittamaan tavallista enemmän seurakuntalaisia yhden viikon aikana. Luvassa on kohtaamisia kahvikupposen ääressä sekä taiteen, musiikin ja viihteen parissa. Minä valmistelen suurta Korson kylien välistä katusählyturnausta kirkollemme. Tehtävä on innostava ja haasteellinen.

Olemme huolissamme kirkosta eroavien määrän kasvusta. Se ajaa meidät jalkautumaan ja kehittämään uusia seurakunnan toimintamuotoja. Tyhjille seinille lienee turha julistaa evankeliumia.
En kuitenkaan voi olla kysymättä päivän saarnatekstin äärellä: Mitähän Jeesus ajattelee meidän kaikista virityksistämme ihmisten pitämiseksi kirkon jäseninä? Ainakin hän aikoinaan hermostui siitä, että paikalliskirkon eteisessä tehtiin bisnestä. Herramme mielipide meistä ja tekemisistämme tulisi olla koko elämämme päivittäin mielessä.

Jeesuskin taisi olla varhaisnuorisotyöntekijä. Hän kehaisee lasten suusta tulevan totuuden ja kiitoksen. Pari viikkoa sitten luin kerholaisille Raamatusta Vanhan testamentin kertomusta. Lopetettuani hartauden pieni poika katsoi syvälle silmiini ja sanoi: ”Miksi et lukenut sitä Raamattua loppuun?”.

Siinä on meille palautetta. Raamattu on edelleen mielenkiintoinen. Jumalan sana on elävä ja uskoa herättävä, ja sitä tulee pyrkiä pitämään esillä kaikissa seurakuntien toiminnoissa.

Ensi sunnuntai on palmusunnuntai. Sen aihe on Kunnian kuninkaan alennustie. Alttarilla on violetti tai sininen liina ja kaksi kynttilää. Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 22:2–6 tai Ps. 118:26–29, Jes. 50:4–10 tai Sak. 9:9–10, Fil. 2:5–11 tai Hepr. 7:24–27 ja Matt. 21:12–22.