Innostunut pyhästä Patrickista
Filosofian maisteri Soili Lintunen tietää Irlannin kansallispyhimyksestä enemmän kuin moni muu.
Lapsena Soili Lintusella oli kaksi unelmaa, päästä Irlantiin ja saada kovakärkiset balettitossut. Aikuisena hän lähti Irlantiin opiskelemaan ja Suomeen palattuaan hän alkoi tanssia klassista balettia.
Lintusella on punaiset hiukset ja kaulassaan vihreä kelttiläinen risti. Hän näyttääkin enemmän irlantilaiselta kuin suomalaiselta.
– Nuorena minusta tuntui, että olen jotenkin ulkopuolinen. Kun menin Irlantiin, sulauduin massaan, en ollut enää erilainen kuin muut.
Lintunen innostui pyhästä Patrickista opiskellessaan Helsingin yliopistossa historiaa, Britannian ja Irlannin tutkimusta, muinaisiiriä ja uskontotiedettä. Professori Máire Herbert Corkin yliopistosta oli saapunut luennoimaan kristinuskon tulosta Irlantiin. Mieleenpainuvan luennon jälkeen Lintunen halusi tietää kaiken mahdollisen Irlannin kansallispyhimyksestä, pyhästä Patrickista.
— Aihe oli tarpeeksi vaikea, haasteellinen ja riittävän kaukana menneisyydessä, hän sanoo.
Sympaattinen pyhimys
Soili Lintunen lähti ensin kuukaudeksi Irlantiin iirin kielen kurssille. Tämän jälkeen hän pääsi kahdeksi vuodeksi Corkin yliopistoon tutkimaan pyhää Patrickia.
Lintunen oli tehnyt aiheesta seminaarityönsä ja Corkissa hän alkoi kerätä materiaalia lopputyötä varten. Hän pääsi muun muassa tutustumaan 400-luvulta peräisin oleviin pyhän Patrickin kirjoituksiin.
— Confenssio eli Tunnustuksia ja kirje Coroticus-hallitsijan sotilaita vastaan ovat vanhimmat Irlannissa säilyneet tekstit. Minuun teki vaikutuksen, että ne olivat säilyneet 1600 vuotta, Lintunen kertoo.
— Vaikka kirjoitukset ovat hajanaisia ja poukkoilevia ja jättävät monia aukkoja, ne antavat hyvin henkilökohtaisen kuvan kirjoittajastaan. Myöhemmin kirjoitetut pyhimysten elämänkerrat ovat usein mahtipontisia, mutta Patrickin omista kirjoituksista välittyy sympaattinen henkilö. Hän tuntuu suorastaan läheiseltä.
Faktaa ja fiktiota
Pyhä Patrick on yksi kolmesta tärkeimmästä Irlannin pyhimyksestä pyhän Brigitin ja pyhän Columban rinnalla. Hän oli kotoisin Englannin länsirannikolta yläluokkaisesta perheestä. 16-vuotiaana hänet ryöstettiin orjaksi Irlantiin, joka oli tuohon aikaan tuntematonta ja vaarallista aluetta.
— Patrick kertoo Confenssiossa, kuinka hän eli kuusi vuotta lammaspaimenena, kuinka hän silloin turvasi Jumalaan ja oppi kelttien kielen, Soili Lintunen kertoo.
— Patrick oli kristitty, mutta vasta vieraan ja oudon kansan keskellä hän löysi avun Jumalasta. Unessa Jumala näytti hänelle tien rannikolle, jossa odotti vene, ja hän pääsi pakenemaan Galliaan. Vuosia myöhemmin Patrick palasi takaisin tuomaan kristinuskoa Irlantiin.
Kansanuskomukset ovat myöhemmin sekoittaneet faktaa ja fiktiota, Patrickin kerrotaan muun muassa karkottaneen käärmeet Irlannista.
— Legendat eivät ole historiallisia totuuksia, Lintunen toteaa.
Epun kanssa muistopäivän viettoon
Soili Lintunen palasi Irlannista Suomeen mukanaan kaksi matkalaukullista aineistoa lopputyötään varten. Hän osti Patrickista kirjoja, jotka tulivat myöhemmin postissa. Yhtä onnekkaasti ei käynyt pyhiinvaeltajan sauvalle, jonka hän oli hankkinut kavutessaan pyhän Patrickin vuorelle Mayon kreivikunnassa.
— Se katosi matkalla tavaroiden joukosta. Sitä luultiin kai tavalliseksi kepiksi, Lintunen hymähtää.
Pyhän Patrickin muistopäivää vietetään 17.3. kaikkialla maailman irlantilaisyhteisöissä. Silloin järjestetään paraateja ja myös paasto katkeaa päivän ajaksi.
Lintusta häiritsee, että irlantilaisuudesta on nykyään tullut muotijuttu.
— Ihmiset pukeutuvat vihreisiin vaatteisiin ja menevät irkkububiin. Mutta moni ei edes tiedä, minkä vuoksi päivää vietetään.
Lintunen itse aikoo viettää pyhän Patrickin muistopäivää lapinporokoira Epun kanssa kotona Havukoskella. Hän on laatinut pyhälle Patrickille myös omat nettisivut. Ne löytyvät osoitteesta kotisivu.mtv3.fi/smlintu.
Pyhän Patrickin
muistopäivää
vietetään pe 17.3.

