Tänä vuonna on kulunut 250 vuotta Salzburgin suuren pojan, Wolfgang Amadeus Mozartin syntymästä. Kaikkialla maailmassa juhlitaan tätä musiikin ehkä merkittävintä ihmelasta konsertein, oopperanäytöksin, levytyksin, kirjoin ja rihkamamyynnillä. Salzburgissa pelätään Mozart-uupumusta, kun torit ja tavaratalot ovat täynnä T-paitoja, magneetteja, kuppeja ja Mozart-kuulia.

Tämä lyhyehkön elämän elänyt nero syntyi Salzburgissa 27.1.1756 ja kuoli 5.12.1791 Wienissä, todennäköisesti virtsamyrkytykseen tai kuppaan.

Kun Mozart ja hänen sisarensa Nannerl olivat lapsia, kuljetti heidän isänsä, hovimuusikko Leopold Mozart heitä ympäri Eurooppaa konsertoimassa. He olivat aikansa superjulkkiksia, vasta 5–8-vuotias Wolfgang ja muutamaa vuotta vanhempi sisko.

Pikku Mozart sävelsi ensimmäiset teoksensa jo nelivuotiaana, ja kymmenvuotiaalta syntyi sinfonioita. Pojalla oli uskomattoman tarkka korva ja hän muisti kaiken kertakuulemalta.

Siihen aikaan piano ei ollut kovin arvostettu soitin, mutta Wolfgang soitti muitakin instrumentteja. Hänen sävellyksistään löytyy konserttoja pianolle, viululle, käyrätorvelle ja klarinetille sekä 22 näyttämöteosta, muun muassa kuuluisat oopperat Don Giovanni, Cosi fan tutte ja Taikahuilu.

Kirkkomusiikissa soi valo

Mozartin ehkä tunnetuin kirkkomusiikkiteos on Requiem, jonka syntyhistoria on osin kadonnut. Säveltäjä teki kuolemaa, kun häneltä tilattiin sielunmessu, jonka hän sitten viimeisillä voimillaan saattoi keskeneräiseen asuun. Hänen oppilaansa Suessmayer viimeisteli teoksen, mutta ilmeisesti moni muukin laittoi puumerkkinsä siihen.

C-molli-messu, Exultate Jubilate, Te Deun laudamus ja Litania de venerabilis altari sacramento kuuluvat kauneimpaan Mozartin kirkkomusiikkiin. Helsingin Kirkko soikoon -festivaaleilla esitetään tänä keväänä joitakin näistä. Vaikka Mozart oli kuollessaan rahavaikeuksissa ja "liian nuori" kuolemaan, ja elämänsä aikana kohtasi paljon vastoinkäymisiä, on hänen kirkkomusiikkinsa valoisaa, dramaattista ja täynnä toivoa.

Kaikki aikalaiset eivät osanneet arvostaa Mozartia, joka haudattiin nimettömänä köyhien joukkohautaan. Kuuluisa jo Amadeus-elokuvastakin on Mozartia vainonneen säveltäjä Anton Salierin kateus, joka vaikeutti neron elämää.

Nopeasti ja nautiskellen

Mozartin tuotannon luettelointi on ollut valtava urakka: luettelo yltää pitkälle yli seitsemänsadan teoksen. Tuotannosta löytyy lähes kaikkea: pieniä liedejä, helppoja pianosävellyksiä, joita kaikki maailman piano-oppilaat ovat soittaneet ja jotka on oppilaille sävellettykin; jousikvartettoja ja muuta kamarimusiikkia, serenadeja, kuoromusiikkia, oopperoita.

Oliko Mozart sitten aina säveltensä takana? Jo lapsuudesta asti hän työskenteli helposti ja nopeasti. Tuotannosta löytyy kevyenpääkin tavaraa. Kirkkomusiikissa hän antoi aina tekstin hallita, mutta vapaamuurarina hän ei muuten juuri kirkonmenoja harrastanut.

Kirjeittensä perusteella, joita säilyi paljon, Mozart oli nautiskelija, joka rakasti elämää intohimoisesti. Se kuuluu myös hänen musiikissaan, joka iloitsee syvästi ja hartaasti — unohtamatta kuolemaa, kivivierasta, joka kulkee koko ajan rinnalla.

Lähteenä on käytetty Wolfgang Hildesheimerin teosta Mozart, jonka ovat suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo (Otava 5. painos 2006,)

Kirkko soikoon -festivaalin Mozart-konsertit:

             — Mozart ja romantiikan B–A–C–H su 26.3. klo 18 Johanneksenkirkossa. Ludger   Lohmann, urut. Vapaa pääsy.