Monien seutulalaisten mielestä jo 40. kertaa kotikulmilla järjestetyt nappulahiihdot ovat Torinon olympialaisten ohella tämän vuoden merkittävin talviurheilutapahtuma. Vantaankosken Lions Clubin järjestämään leikkimieliseen mittelöön osallistui viime sunnuntaina 190 alle 13-vuotiasta lasta.

Viimeiset parikymmentä vuotta hiihdot on pidetty Seutulan koulun läheisillä peltoaukeilla, Vantaanjoen rannalla. Perinteisellä tyylillä käytyyn kisaan osallistui myös 12-vuotias Robert Gädda.

— Myös neljä vuotta nuorempi siskoni Malin osallistuu kisoihin, hän kertoo.

Robert Gädda hiihti nappulakisoissa jo viidettä kertaa. Ladulle hän lähti parantelemaan viimevuotista sijoitustaan.

— Silloin tulin seitsemänneksi, nyt tavoittelen voittoa, hän kommentoi ennen kisaa.

Robert Gädda starttaa ladulle isosiskoltaan lainaamillaan suksilla.

— Omat sukseni hajotin hiihtolomalla, hän huokaa.

Perinteikäs kisa

Nappulahiihdot ovat nostalginen tapahtuma 48-vuotiaalle Tom Gäddalle, Robertin isälle.

— Oi niitä aikoja, tulee oma lapsuus mieleen, hän toteaa.

Tom Gäddan mukaan monilla seudun asukkailla on nappulakisoista muistoja kolmen sukupolven ajalta. Vuonna 1966 hän hiihti itse kaikkien aikojen ensimmäisissä nappulakisoissa.

— Alkuvuosina hiihdimme Myllymäen koulun ympäristössä. Georg-isäni oli aikoinaan seudulla tunnettu puusuksien huoltaja. Nyt hän on 77-vuotias. Ennen lasikuitusuksien valtakautta hän tervasi kuntoon minun ja lukuisten muiden kisaajien välineet, Tom Gädda muistelee.

Luisto- ja pito-ongelmia

Tänä vuonna Robert Gädda hiihti numerolla 255. Vuonna 1994 syntyneiden poikien sarjassa mitaleista kisasi hänen lisäkseen vain kaksi poikaa. Eniten osallistujia oli 1999–2001 syntyneiden sarjoissa.

12-vuotiaiden poikien paremmuus ratkesi reilun kilometrin mittaisen ladun viimeisellä, nousujohteisella kolmanneksella. Maaliin Robert Gädda sivakoi toisena ajalla 6,06. Hiihdon jälkeen hän oli hitusen hengästynyt. Sijoitukseensa hän ei ollut ihan tyytyväinen.

— Yöllä sataneella uudella lumella sukset eivät luistaneet kunnolla. Lisäksi ne lipsuivat hetkittäin.

Nappulahiihdot olivat Robert Gäddalle tämän talven toinen hiihtokisa. Edellisen kerran hän hiihti kilpaa pari viikkoa sitten Hakunilassa järjestetyissä koulujen välisissä kisoissa. Ruotsinkielisen Mårtensdals skolan viidesluokkalaisten tiimissä mukana ollut Robert Gädda hiihti silloinkin hopealle.

Väsynyt olo, hyvä mieli

Robert Gädda on tänä talvena hiihtänyt kaiken kaikkiaan noin 50 kilometriä. Perinteistä tyyliä enemmän hän suosii luisteluhiihtoa.

— Luistelemalla matka taittuu nopeammin, hän toteaa.

Hiihtämistä hän on harrastanut lähinnä kotinsa läheisillä pelloilla. Vähälumisesta talvesta huolimatta hän kehuu Petikon ja Seutulan latuja hyväkuntoisiksi.

— Yleensä teen 2–10 kilometrin mittaisia hiihtolenkkejä. Hiihtämisestä tulee väsynyt olo, mutta hyvä mieli.

Nappulahiihtoihin Robert Gädda valmistautui hiihtämällä hiihtolomalla päivittäin. Voimia koitokseen hän keräsi myös nukkumalla kunnolla.

— Jännitys kipristeli vatsassa vasta lähtövuoroa odotellessani. Sitä ennen en jännittänyt kisaa, hän kertoo.

Robert Gädda on huomannut, että hiihtäminen parantaa yleiskuntoa. Kuntonsa kohenemisen hän on havainnut muun muassa kolme kertaa viikossa pidettävissä Vantaan Jalkapalloseuran treeneissä.

— Viime aikoina olen jaksanut juosta kentällä paljon paremmin pallon perässä, hän toteaa.

Nappulakisan päätteeksi Vantaankosken leijonien presidentti Thorleif Johansson pujotti Robert Gäddan kaulaan hopeamitalin. Samalla nuoren hiihtäjän aavistuksenomainen alakulo suli hymyyn.

— Voin vielä ensi vuonna osallistua tähän kisaan, joten paras nappulahiihtoni on vielä edessä, hän iloitsee.

Robert Gädda hiihti
su 5.3. Seutulassa
nappulakisoissa
hopealle.