Vantaan historiatoimikunta suunnittelee arkeologisia kaivauksia Pyhän Laurin kirkon alueelle ensi heinäkuuksi. Kaivausten avulla halutaan selvittää alueen keskiaikaista käyttöä.

Vantaan kaupunginmuseon johtaja Leena Hiltula kertoo, että Pyhän Laurin kirkon alueen tutkiminen on tullut ajankohtaiseksi, koska historiatoimikunnalla on käynnissä keskiajan tutkimusprojekti. Projektin ensimmäinen vaihe oli Vantaan keskiaikaisten kylätonttien inventointi. Näitä kylätontteja on tarkoitus tutkia tulevina vuosina.

— Keskiajan historiaa ei pystytä kirjoittamaan ennen arkeologista tutkimusta. Arkistomateriaali ei riitä, vaan on päästävä maan alle, Hiltula sanoo.

Hiltula muistuttaa, että 1400-luvun puolivälin jälkeen rakennettu Pyhän Laurin kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin säilynyt rakennus. Kuitenkaan sen ympäristössä ei ole tehty arkeologista tutkimusta. Kirkko on myös ollut alueen keskus keskiajalla, joten tutkimukset on luontevaa kohdistaa sinne.

— Muissa keskiaikaisissa kirkoissa on tehty suuria remontteja, joihin arkeologinen tutkimus on yhdistetty. Pyhän Laurin kirkkohan on korjattu perusteellisesti 1800-luvun lopulla tapahtuneen tulipalon jälkeen, joten tarvetta vastaavanlaisille remonteille ei ole ollut. Myöskään kirkon ympäristöä ei ole kaivettu, koska hautausmaa on edelleen käytössä, Hiltula kertoo.

Kellotapulin ikä askarruttaa

Tutkimuksissa toivotaan löytyvän tietoa siitä, millaisia rakennuksia paikalla on sijainnut ennen nykyistä kirkkoa. Samoin halutaan selvittää keskiaikaisen kirkkomaan kokoa ja kirkkoaidan sijaintia.

— Kaivauksissa voisi löytyä esimerkiksi varhaisen puukirkon jäänteitä. Kiinnostavaa olisi myös saada selville, miltä ajalta kellotapulin vanhin, harmaakivinen alaosa on peräisin, Hiltula lisää.

Jos kellotapulin alaosa paljastuisi keskiaikaiseksi eli samanikäiseksi kuin kirkko, se olisi harvinaisuus. Suomessa ei nimittäin ole säilynyt keskiaikaisia kellotorneja. On myös mahdollista, että jokin keskiaikainen rakennus olisi myöhemmin muutettu kellotapuliksi.

Kaivauksia on tarkoitus tehdä kirkon pohjoispuolella. Kirkon sisätiloihin ei kosketa.

— Pohjoispuoli on tutkimuksen kannalta kiinnostava siksi, että se on parhaiten säilynyt. Maakerroksiin ei ole kajottu. Sinne ei ole juurikaan haudattu ihmisiä, koska pimeän puoleen on liittynyt erilaisia uskomuksia. On uskottu esimerkiksi, että kun maailmanloppu tulee, kirkko kaatuu pohjoisen puolelle, jolloin sinne haudatut eivät pääse nousemaan ylös, Hiltula kertoo.

— Minkään aikakauden hautoja ei kaiveta auki. Jos kaivauksissa löytyy luita, ne haudataan asianmukaisesti. Luultavasti kaivauksissa löytyy myös jonkin verran esineistöä, esimerkiksi rahoja.

Ei haittaa kirkon toiminnalle

Kaivausten ei ole tarkoitus häiritä normaalia toimintaa Pyhän Laurin kirkossa ja hautausmaalla. Leena Hiltula tarkentaa, että koko kirkon pohjoispuolta ei kaiveta auki. Kaivauksia tehdään neljällä kapealla kaistalla, jotka eivät osu kulkuväylille.

— Eikä hommasta jää rumia kuoppia, sillä kaivausten päätyttyä maa-aines nurmikkoa myöten laitetaan takaisin paikalleen.

Kaivausten suunnitellaan kestävän kuukauden. Leena Hiltula kertoo, että työtä tehdään kolmen siihen palkatun museoalan ammattilaisen johdolla. Heidän lisäkseen hankkeeseen on tarkoitus rekrytoida vapaaehtoisia kaivajia.

— Se ei liene vaikeaa, sillä muualla Suomessa ihmiset ovat jopa maksaneet kaivauksille pääsystä.

Vantaan seurakunnat osallistuu hankkeeseen antamalla käyttöön työvoimaa mahdollisuuksien mukaan sekä taukotilan, säilytystiloja ja työkaluja.

— Luonnollisesti seurakunnissa suhtaudutaan hankkeeseen myönteisesti ja tuloksia odotetaan mielenkiinnolla, sanoo Vantaan seurakuntien rakennustoimen päällikkö Olavi Isotalo.

Isotalon mukaan kaivaukset ajoitetaan niin, ettei niistä ole haittaa jumalanpalveluksille, toimituksille tai muille kirkossa järjestettäville tapahtumille. Kaivauksia ei tehdä viikonloppuna tai iltaisin.