Vantaan Laurin toimitus teki ehdokkaille kahdeksan kysymystä, joiden avulla voi arvioida, millaisia ehdokkaat ovat ja miten he Tikkurilan seurakuntaa luotsaisivat.

Lisäksi ehdokkaisiin voi tutustua ja heille voi esittää kysymyksiä internetissä. Vaalikoneella voi testata, kuka ehdokkaista ajattelee lähinnä samalla tavoin kuin itse. Internetsivujen osoite on www.vantaanseura–kunnat.fi.

Ehdokkaiden viralliset vaalinäytteet annetaan Tikkurilan kirkossa kello 10 alkavissa jumalanpalveluksissa. Tapani Vanhasen vaalinäyte on 5.3., Janne Silvastin 12.3. ja Teijo Peltolan 19.3.

Vaalissa saavat äänestää seurakunnan jäsenet, jotka viimeistään 11.2.2005 mennessä ovat täyttäneet 18 vuotta ja on merkitty seurakunnan läsnä oleviksi jäseniksi.

Kysymykset ehdokkaille

1. Kuinka monta seurakuntaa Vantaalla on vuonna 2015 ja miksi?

2. Kirkosta on eronnut poikkeuksellisen paljon ihmisiä. Miten aleneva trendi saadaan muuttumaan?

3. Tikkurilan seurakunta on kasvanut Kartanonkosken-Pakkalan alueella. Miten tämän pitäisi näkyä seurakunnan toiminnassa?

4. Millaisia tiloja Tikkurilan seurakunta tarvitsee ja minne? Mistä otetaan rahat, jos talous heikkenee?

5. Vantaan kirkkoherrat asettuivat syksyllä hedelmöityshoidoissa suvaitsevammalle kannalle kuin kirkkohallitus. Olisiko oma nimesi ollut kirkkoherrojen kannanoton alla? Perustele.

6. Miten hoidat omaa hengellistä elämääsi ja mitä uutta toisit seurakuntasi hengelliseen elämään?

7. Mitkä ovat mielestäsi kirkkoherran tärkeimmät tehtävät? Mitkä ovat omat vahvuutesi?

8. Millainen olet esimiehenä?

Tapani Vanhanen

Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin ensimmäiselle vaalisijalle asettama Arvo Tapani Vanhanen, 47, on Hauhon kirkkoherra. Hänellä on vaimo, kaksi aikuista poikaa, lukioikäinen poika ja 3-vuotias tytär. Vanhanen on vihitty papiksi 1985. Hänen ensimmäinen virkapaikkansa oli Tikkurilan seurakunnassa. Sen jälkeen hän on toiminut kirkkoherran tehtävissä ja rovastikuntapappina Varsinais-Suomessa ja Savossa. Vuosina 1992–2003 hän toimi kappalaisena Tikkurilassa.

1. Visio voisi olla, että Vantaalla on silloin kolme suomenkielistä seurakuntaa, yksi ruotsinkielinen ja yksi kansainvälinen seurakunta. Seurakuntarakenteiden tulee elää toimintaympäristön muutosten myötä. Suunta on suurempiin ja taloudellisempiin hallinnollisiin yksiköihin, jotka voivat pitää sisällään useampia, pienempiä toimintayksiköitä.

2. Kirkko säilyttää merkittävyytensä, kun se hoitaa perustehtävänsä kirkollisissa toimituksissa, diakoniassa ja kasvatuksessa hyvällä paneutumisella, sitoutumisella ja ammattitaitoisella henkilöstöllä. Kirkon on oltava kiinnostunut ihmisistä ja valmiina ennakkoluulottomaan dialogiin.

3. Seurakunnan on analysoitava toimintaympäristön muutokset ja ohjattava resursseja (henkilöstö, talous, toimintatilat) sinne, missä ihmiset ovat ja elävät. Eri osa-alueiden tasapuolinen ja tarpeista nouseva kehittäminen sekä alueellisessa että työmuotopohjaisessa toiminnassa on yksi seurakunnan johdon haasteista.

4. Tikkurilan seurakunnalla on eri alueilla tyydyttävät, paikoitellen hyvät tilat. Jos resursseja on, niin seuraava investointikohde voisi olla seurakunnan länsiosaa palvelevan kunnollisen seurakuntatalon saaminen. Alueellisten toimitilojen suunnittelussa ja toteuttamisessa kaupunki ja seurakunta voisivat olla yhteistyössä. Tarpeissa on yhteneväisyyksiä ja kustannuksia voitaisiin jakaa. Jos taloudellisia resursseja ei ole, niin silloin on yhdessä arvioitava mitä toimintoja vähennetään. Mitkä ovat tärkeimpiä: ihmiset, toimitilat vai monumentit?

5. Tietojeni mukaan Vantaan kirkkoherrat kannanotossaan poikkesivat kirkkohallituksen lausunnosta vain siltä osin, että he olisivat sallineet pariskunnille myös vieraiden sukusolujen käytön hedelmöityshoidoissa piispainkokouksen aikaisemman kannan mukaisesti. Tällä tiedolla olisin todennäköisesti ollut joukossa mukana.

6. Rukous, hiljaisuus ja hengellinen musiikki sekä kesäseurat hoitavat. Kristittyinä olemme ennemmin hoidossa kuin hoitamassa. Papin palvelutehtävä ei ole minulle pelkästään työtä, vaan myös elämää. Tikkurilan seurakunnassa on perinteisesti monimuotoista hengellistä elämää. Sitä voi yhä vahvistaa esimerkiksi toimintaryhmien osalta. Viikko- ja erityismessuja haluaisin lisätä. Hiljentymisen ja rukouselämän tarpeita varten kirkon tulisi olla avoinna ja entistä enemmän ihmisten käytettävissä.

7. Hänen on oltava näkijä ja visionääri, joka havaitsee missä tällä hetkellä mennään ja mihin suuntaan seurakuntaa tulisi ohjata. Siihen tarvitaan näkemistä ja kuulemista, kokonaisuuksien hahmottamista. Kirkkoherran on oltava monitaituri kyetäkseen hallitsemaan seurakuntaelämän koko kirjon. Hänen on oltava perillä hallinnosta ja taloudesta, henkilöstön johtamisesta ja hengellisen yhteisön ohjaamisesta. Tasapuolisuus ja määrätietoisuus ovat myös tärkeitä ominaisuuksia. Vaatimuslista on huima. Kirkkoherran tehtävissä toimiessani olen tottunut näiden vaateiden keskellä painimaan ja niissä kasvamaan. Kokemusta ei voi saada kuin kokemuksen kautta.

8. Esimiehenä olen valmis kuuntelemaan ja valmentamaan, etsimään suuntaa kohti uusiakin haasteita pannen itseni likoon ja johtaen joukkoa tilanteen mukaan kärjestä käsin tai joukon keskeltä, joskus takaa työntäen. Tärkeätä on koko joukon liikkeelle saanti ja yhteiseen tavoitteeseen pyrkiminen.

Janne Silvast

Toiselle vaalisijalle asetettu Janne Silvast on 36-vuotias. Hän on Tikkurilan seurakunnan IV kappalainen vastuualueinaan diakonia ja seurakuntaneuvoston esittelijän tehtävä. Silvastilla on vaimo ja 3,5-vuotias tytär. Silvast opiskeli ensin nuorisotyönohjaajaksi ja lähti sitten opiskelemaan teologiaa. Papiksi hänet vihittiin 1998. Hän on toiminut nuorisotyöstä vastaavana pappina Tikkurilassa sekä koulu- ja oppilaitos- ja nuorisotyössä Helsingissä.

1. Vantaan seurakunnissa on ensin katsottava mihin suuntaan pääkaupunkiseudun kuntien ja kaupunkien yhdistymispyrkimykset päätyvät. Mikäli Vantaa pysyy nykyisenä Vantaana, saattaisi seurakuntalaisten identiteetin kannalta olla selkeämpää kuulua yhteen Vantaan seurakuntaan. Hyvin johdettu seurakuntauudistus voisi avata perinteisiä toimintamalleja ja luoda tilan uusiutumiselle. Suhtaudun kuitenkin varauksella suurseurakuntahankkeesta saatavaan hyötyyn. Hankkeen haasteena on seurakunnan eri alueiden jakaminen toimiviin seurakuntapiireihin ja niiden omaleimaisuuden huomioiminen.

2. Kirkon ja yksittäisten seurakuntien tulee asettua erityisesti nuorten aikuisten elämäntilanteeseen ja ajatusmaailmaan. Seurakuntien tulee luoda toimintatapoja, jotka vahvistavat seurakunnan yhteisöllisyyttä. Kirkon julkisuuskuvassa tulee painottaa kansainvälisen avustustoiminnan lisäksi yksittäisten seurakuntien merkitystä elämää tukevana hengellisinä yhteisöinä.

3. Seurakunnan toiminnan tulee kohdistua näillä alueilla erityisesti lasten, nuorten, nuorten aikuisten ja perheiden kohtaamiseen. Verkostoitumalla alueella toimivien yhdistysten ja toimijoiden kanssa seurakunta pääsee luontevasti alueen vaikuttajayhteisöksi.

4. Tikkurilan seurakunnan toimitilaneliömäärä on Vantaan muihin seurakuntiin verrattuna alhainen. Talousnäkymiin nähden tilanne on kuitenkin vakaan maltillinen. Tulevat toimitilahankkeet on suhteutettava taloustilanteeseen ja hankkeen yhteyteen on liitettävä toimintasuunnitelma. Painopisteenä hankkeissa on seurakunnan kasvualueet. Seurakunnan länsiosassa ensisijaisena on Nilsaksen seurakuntakoti. Mikäli talous ei anna myöten uusien toimitilojen rakentamiselle, voidaan toimintaa ohjata vuokra- tai yhteistiloihin alueen muiden toimijoiden kanssa. Talouden tiukentuessa Tikkurilan lähialueen kokoavia toimintoja voidaan keskittää Tikkurilan seurakuntakeskuksen yhteyteen.

5. Hedelmöityshoito on yksi malliesimerkki maailmasta, jossa me kirkkona ja kristittyinä elämme. Kirkkoherrojen kannanotto oli rohkea tapa asettua tämän ajan eettisissä pohdinnoissa lapsettomuudesta kärsivien ihmisten tueksi. Olisin kirjoittanut nimeni kirkkoherrojen kannanottoon, vaikka olisin mielelläni kuullut enemmän kannanoton taustalla olleista näkemyksistä.

6. Papillisiin tehtäviin valmistautuessa hiljennyn Sanan äärelle. Vetäydyn aika ajoin hiljaisuuteen, käyn jumalanpalveluksissa ja luen hengellistä kirjallisuutta. Tällä hetkellä luen lestadiolaispiispa L. P. Tapanisen (1893–1982) saarnakirjaa Ihmistä etsivä Jumala. Seurakunnan hengellistä elämää kehittäisin jumalanpalveluselämän yhteisöllisyyden, saarnan ja kirkkomusiikin alueilla. Hengellisessä johtajuudessani painottuu luottamus Kristuksen ansioihin ja hyvyyteen.

7. Kirkkoherran tehtävä on johtaa seurakunnan henkilöstöä, hallintoa ja taloutta seurakunnan perustehtävän toteutumiseksi. Seurakunnan perustehtävä on välittää sanoin ja teoin ilosanomaa Jumalan rakkaudesta ja tukea seurakuntalaisia kristittynä kasvamisessa lapsista ikäihmisiin. Vahvuuksinani on suurten kokonaisuuksien hallinta, tasapuolisuus, pitkäjänteisyys, paineensietokyky, päämäärätietoisuus sekä vahva kokemus Tikkurilan seurakunnan toiminnasta, henkilöstöstä, hallinnosta ja taloudesta.

8. Olen vastuuntuntoinen, luotettava, johdonmukainen ja tukea antava.

Teijo Peltola

Kolmannelle vaalisijalle asetettu Teijo Peltola, 45, on Tikkurilan seurakunnan seurakuntapastori, jonka vastuualueena on aikuistyö. Hänellä on vaimo ja 2- ja 7-vuotiaat tytöt. Peltola vihittiin papiksi 1993. Hän aloitti pappisuransa Lempäälän vs. kappalaisena. Vuodet 1997–2000 sekä 2002–2004 Peltola oli lähetystyössä Senegalissa, jälkimmäisellä kaudella hän oli työalueen esimies. Tikkurilan seurakuntaan Peltola tuli ensimmäisen kerran vuonna 2000.

1. Vantaan seurakuntien määrä liittyy myös kunta- ja palvelurakenteen uudistamisratkaisuihin. Kirkon hallinto on viime vuosina paisunut enemmän kuin muulla julkisella sektorilla. Ihmisten kokemus seurakunnasta lähiyhteisönä on tärkeämpää kuin seurakuntien lukumäärä. Seurakuntia on vuonna 2015 todennäköisesti vähemmän kuin nykyisin.

2. Syitä kehitykseen on monia. Kirkosta eroavat nuoret aikuiset ovat osallistuneet kirkkomme historian parhaimpaan lapsi-, nuoriso- ja rippikoulutyöhön. Etsisin keinoja tukea perheitä kodin kristillisessä kasvatuksessa. Tärkeää on myös tarjota mielekkäitä vastuutehtäviä seurakunnan vapaaehtoisille.

3. Vantaan kaupungin asuntostrategian mukaisesti kasvu jatkuu Pakkalassa, Kartanonkoskella, Ylästössä ja Tammistossa. Kokonaisuuteen liittyy Aviapoliksen rakentaminen ja Pakkalan kehittyminen yhä kansainvälisemmäksi yhteisöksi. Alue voisi olla seurakuntamme aluetyön pilottihanke. Moniammatillinen tiimi voisi luoda alueen asukkaita palvelevat seurakuntatyön muodot. Hanke perustuisi osallistavaan suunnitteluun asukkaiden, kaupungin, oppilaitosten ja yritysmaailman edustajien kanssa. Seurakuntatyön tulevaisuus alueella on kiinni myös maallikkovastuunkantajista, joita voimme innostaa kehittämään seurakuntayhteisöä.

4. Suurin tilatarve on Kartanonkosken-Pakkalan alueella. Tarvitsemme monikäyttöisiä ja muunneltavia tiloja, jotka palvelevat seurakuntatyön kehittämistä ja mahdollistavat monensuuntaisen viestinnän. Taloudellisten resurssien jakamisesta sovitaan seurakuntayhtymässä Vantaan seurakuntien kesken.

5. Kirkkohallituksen lausunto hedelmöityshoidoista on kirkon kanta lainsäätäjää varten. Kirkossa on viime vuosina opeteltu yhteisöllisempää tapaa tehdä työtä. Laki hedelmöityshoidoista on nyt eduskunnan käsittelyssä. Suomessa on lähes 550 seurakuntaa, yksittäisten kirkkoherrojen eriävä mielipide tuskin lisää kirkon äänen uskottavuutta. Hedelmöityshoitoihin liittyvä eettinen kysymyksenasettelu on hyvin monimutkainen. Minulle luovuttamatonta on lapsen edun asettaminen etusijalle — lapsen oikeus isään ja äitiin — ja elämän pyhyyden kunnioittaminen.

6. Käyn jumalanpalveluksissa ja rukouspiirissä sekä luen Raamattua ja hengellistä kirjallisuutta. Tukisin maallikkovastuuseen perustuvaa pienryhmätoimintaa ja yhteisöllisen jumalanpalveluselämän kehittämistä.

7. Tärkeintä on olla seurakunnan hengellinen johtaja, vastata hallinnosta ja toimia työyhteisön esimiehenä. Seurakuntaneuvoston puheenjohtajana kirkkoherra valvoo neuvoston päätösten noudattamista ja laillisuutta. Vahvuuksiani ovat sitoutuminen hengelliseen työhön, johtamiskokemus, hyvät henkilöstöjohtamisen taidot, monipuolinen seurakuntatyön ja hallinnon kokemus sekä Suomesta että ulkomailta sekä kielitaito. Osaan verkostoitua ja tulen toimeen eri tavoin ajattelevien ihmisten kanssa.

8. Olen kannustava ja keskusteleva esimies. Pidän tärkeänä, että yhdessä sovittuja pelisääntöjä noudatetaan. Annan työntekijöille tilaa ja kannan esimiehelle kuuluvan vastuun. Työntekijöiden hyvinvointi on minulle tärkeää. Minulla on kokemusta johtamisesta myös kriisitilanteissa. Esimiehenä olen tottunut toteuttamaan talous- ja toimintasuunnitteluprosessin osallistavasti ja käymään kehityskeskusteluja.