Jo nuorena Anu Oksanen tiesi haluavansa työskennellä ihmisten parissa. Hän aloitti kokeilemalla tarjoilijana, mutta totesi hyvin pian, että
työ ei ollut sitä, mitä hän elämältä odotti. Tuskin hän silti ajatteli työvoimaohjaajan ammattia, vaikka hakeutuikin kauppaopistoon yhteiskunnalliselle linjalle.

— Yhteiskunnallisista asioista olin jo silloin kiinnostunut, mutta työhallintoon jouduin sattumalta, Oksanen kertoo työhuoneessaan työvoiman palvelukeskuksen Myyrmäen toimipisteessä.

Sattuman seurauksena Oksanen on toiminut työhallinnossa lähes kolmekymmentä vuotta. Avioliitto vei nuoren ylioppilasmerkonomin aikanaan Kotkaan ja siellä työvoimatoimistoon. Vuosien varrella hän on ehtinyt toimia melkein kaikissa alan tehtävissä, nuorten työvoimaneuvojasta apulaistoimistonjohtajan sijaiseen.

Tie kulki takaisin pääkaupunkiseudulle 13 vuotta sitten. Kun työvoiman palvelukeskukset aloittivat Vantaalla, ei ollut ihme, että Oksanen innostui heti lähtemään mukaan. Niin paljon kokemusta oli karttunut matkan varrella.

Pitkän työttömyyden jälkeen

Työvoiman palvelukeskuksissa työskentelee moniammatillinen tiimi. Myyrmäessä toimii Anu Oksasen lisäksi kaksi työvoimaohjaajaa, sairaanhoitaja, sosiaalityöntekijä ja toimistosihteeri. Kuntoutuspsykologi on yhteinen kaikille Vantaan neljälle toimipaikalle.

— Jokaisen uuden asiakkaan kanssa aloitetaan alusta. Samaa sapluunaa ei voi käyttää kahta kertaa, vaan jokaiselle täytyy löytää aina omat vaihtoehdot.

— Työvoimatoimistossa neuvojat tapaavat asiakkaan ehkä kerran tai kaksi, sitten asiakkaat jo toivottavasti työllistyvät. Palvelukeskuksiin asiakkaat ohjautuvat vasta pitkän työttömyyden jälkeen, työvoimatoimiston tai sosiaalitoimiston lähetteellä.

Pitkään kestäneeseen työttömyyteen on monia syitä. Niitä puretaan yhdessä asiakkaan kanssa ja mietitään, kuinka lisätä valmiuksia työelämää kohti. Syitä voivat olla koulutuksen puute, ammattitaidon vanheneminen, terveysrajoitteet tai syrjäytyminen, tai nämä kaikki yhdessä.

Ensimmäinen tapaaminen on työvoimaohjaajan, sosiaalityöntekijän tai sairaanhoitajan luona. Tapaamiseen voivat osallistua myös kaikki yhdessä tai työpari, esimerkiksi sosiaalityöntekijä ja työvoimaohjaaja.

— Kaikki riippuu asiakkaan omasta lähtötilanteesta. Heti ensimmäisellä kerralla kartoitetaan tilanne ja sovitaan seuraavasta tapaamisesta. Teemme myös alussa työnhakusuunnitelman, joka on samalla konkreettinen suunnitelma asiakkaan tulevaisuuden parantamiseksi.

Vaihtoehtoja on monia. Asiakas voidaan ohjata esimerkiksi työharjoittelupaikkaan tai työkokeiluun, työvoimakoulutukseen tai tukityöpaikkaan. Työelämään valmentava koulutus voi avata tien työpaikkaan tai ammatilliseen koulutukseen. Joskus oikea vaihtoehto on kuntoutus, ohjaus mielenterveyspalveluihin tai päihdehuoltoon.

— Kun on pitkään ollut poissa työelämästä, tärkeintä on päästä eteenpäin. Pienin askelin, porras portaalta. Prosessi voi olla pitkä, muutokset eivät tapahdu hetkessä. Pidämme koko ajan yhteyttä, jotta suunnitelmat etenisivät, Oksanen muistuttaa.

Tärkeintä on kuunnella

Aina realistinen tavoite ei ole enää työelämä. Silloin yritetään auttaa esimerkiksi eläkkeelle hakeutumisessa. On käynyt niinkin, että Anu Oksanen on lähtenyt asiakkaan mukaan Kelaan täyttämään sairaspäiväraha- tai eläkehakemusta.

Oksanen tekee yhteistyötä A-klinikan kanssa asiakkaan asioissa. Joskus hän on myös kertonut asiakkaalle, että tämän kannattaisi mennä juttelemaan seurakunnan diakoniatyöntekijän kanssa.

— Neuvomme kaikissa asioissa, jotka liittyvät asiakkaan työnhakuun. Heti alussa pyydämme suostumuksen, että voimme vaihtaa tietoja sosiaalityöntekijän ja sairaanhoitajan kanssa. Tämä jouduttaa ja helpottaa työskentelyä. Tärkeintä on kuunnella. Joskus asiakkaalla ei ole muita kuulijoita kuin me, Oksanen sanoo.

Tavallista keskivertotyöpäivää tai keskivertoasiakasta ei ole, jokaisen elämäntilanne on omansa. Oksasen asiakkaina on enemmän miehiä kuin naisia.

Asiakkaat tulevat ajanvarauksella, ja jokaisella työvoimaohjaajalla on omat asiakkaansa. Myyrmäen pisteessä hoidetaan lisäksi kaikki Vantaan työvoimatoimiston valmentavien työvoimakoulutusten hankinnat. Elämänhallintaan ja työelämään valmentaviin kursseihin kuuluu yleensä työharjoittelu. Oksanen seuraa kurssilaisten edistymistä, ja on koko ajan yhteydessä kouluttajiin ja kurssilaisiin. Kurssin jälkeen paluu työelämään on taas askeleen lähempänä.

Vapaa-ajalla lenkille

Kuinka työvoimaohjaaja itse jaksaa haastavassa asiakaspalvelussa viikosta toiseen?

— Kaikessa työssä on hyvät ja huonot puolet, mutta minulle sopii työ, jossa joutuu panemaan itsensä ammatillisesti likoon kerran toisensa jälkeen. Kaikelle, minkä olen työelämässä oppinut vuosien varrella, on ollut käyttöä, Anu Oksanen kertoo.

Oksanen vakuuttaa, että kun hän sulkee oven perässään, työt jäävät taakse. Aikuistuneet pojat vievät osan äidin ajatuksista ja lukeminen antaa voimia. Asiakkaisiin Oksanen törmää aina välillä vapaa-ajalla, koska asuu samassa kaupunginosassa. Se ei kuitenkaan häiritse ja parhaiten työstä pääse irti, kun lähtee lenkille terhakkaan Alman, nuoren sileäkarvaisen griffonin kanssa.

Palvelukeskukset antavat tukea työllistymiseen

Työvoiman palvelukeskukset aloittivat toimintansa koko maassa kahden vuoden kokeilun jälkeen keväällä 2004. Vantaan työvoiman palvelukeskuksella on toimipisteet Myyrmäessä, Tikkurilassa, Korsossa ja Hakunilassa.

Työvoiman palvelukeskuksien asiakkaita ovat työnhakijat, joiden työttömyys on pitkittynyt. He ovat myös vaikeimmin työllistyviä. Työvoimatoimistoissa taas hoidetaan vasta työttömiksi jääneiden palvelut ja neuvonta.

Palvelukeskukset ovat kuntien, työvoimatoimistojen ja Kelan yhteisiä palvelupisteitä. Ne edistävät asiakkaiden työllistymistä, aktivointia, työkyvyn ylläpitoa ja kuntoutumista. Asiakkuuden pituus vaihtelee muutamasta käyntikerrasta useisiin kuukausiin.

Asiakkaat tulevat sosiaalitoimen tai työvoimatoimiston kautta. Heitä ohjataan tukitoimiin, kuten työhön valmentavaan ryhmään, kuntoutukseen, hoitoon ja tutkimuksiin, tukityöhön tai eläkkeelle. Asiakaskunnasta pieni osa päätyy takaisin avoimille työmarkkinoille.

Suomessa oli vuonna 2005 toiminnassa 34 työvoiman palvelukeskusta. Määrä lisääntyy tänä vuonna 40:een.