Kun jumalanpalveluksessa on kirkkokahvit, sinne tulee yleensä tavallista enemmän väkeä. Silti seurakuntien kokoava toiminta tavoittaa kirkon tiloihin vain pienen osan vantaalaisista. Mutta entä jos seurakunta tarjoaisikin kahvit ja siunauksen toivotukset siellä, missä ihmiset muutenkin ovat?

Ensi syksynä, 31.8.–6.9. järjestetään Vantaalla seurakuntatapahtuma, joka toteutetaan pienellä budjetilla. Tapahtuman avauspäivänä seurakunta tarjoaa töihin lähteville vantaalaisille aamukahvit Korson, Koivukylän, Tikkurilan, Louhelan ja Myyrmäen asemilla.

Seurakuntien työntekijät ja vapaaehtoiset näkyvät viikon aikana siellä, missä heihin ei tavallisesti törmää.

— Tarkoitus on mennä sinne, missä ihmiset ovat, heidän arkeensa. Ei niin, että tyrkyttäisimme jotakin, vaan niin, että olemme toivottamassa siunausta jokapäiväiseen elämään, kertoo tapahtuman päätoimikunnan puheenjohtaja, Korson kirkkoherra Kari Pekka Kinnunen.

Tapahtuman projektisihteeri Henna Kasper lisää, että ideana on rohkaista ihmisiä elämään kristittynä.

— Monesta nykyihmisestä tämä voi kuulostaa vaikealta, mutta ei kristittynä oleminen vaadi erityisiä suorituksia eikä se tapahdu ensisijaisesti kirkon tiloissa. Kristittynä eläminen on normaalia arkista elämää.

Rukoilla voi kuka vaan

Seurakuntatapahtuman teemaksi on valittu rukous. Kasperin ja Kinnusen mukaan rukous on asia, jossa kynnys Jumalan ja ihmisen välillä on mahdollisimman matalalla.

— Rukoilla voi kuka vaan, missä vaan ja milloin vaan. Rukousta on kaikissa kulttuureissa. Se on ihmiselle ominainen tapa olla vuorovaikutuksessa pyhän kanssa. Jumala ainakin kuulee ja kuuntelee, sanoo Kasper.

Tapahtuman aikana jaetaan rukouskortteja, joiden avulla voi rukoilla. Koska rukous on sydämen puhetta Jumalalle, rukoilla voi kuitenkin myös ilman sanoja tai omin sanoin.

— Oma rukoukseni on usein vain "auta minua". Erään rukouksesta kertovan kirjan nimi on Niinkus tiedät — sekin riittää rukoukseksi. Äitini opetti minulle, että Jumalan silmissä ihminen itse on jo rukous. Mutta jos tuntuu siltä, että ei löydä sanoja, rukouskortti auttaa ja muistuttaa, että rukous kantaa ja kannattaa, Kasper selvittää.

Kinnusen mukaan muuhun Eurooppaan verrattuna suomalaiset käyvät keskimääräistä vähemmän jumalanpalveluksissa, mutta rukoilevat yllättävän paljon. Moni aikuinen muistaa lapsena oppimansa iltarukouksen. Sen opettaminen on keskeinen osa kodin kristillistä kasvatusta.

— Haluamme tässä tapahtumassa tukea kotien rukouselämää ja rohkaista vanhempia, isovanhempia ja kummeja opettamaan lapselleen iltarukouksen, mainitsee Kinnunen yhden konkreettisen tavoitteen.

Vantaan seurakuntien internetsivuille tulee pääsiäisen jälkeen mahdollisuus jättää oma iltarukous myös muiden luettavaksi.

Kasvokkain ihmisten kanssa

Helsingin seurakunnissa toteutetuissa Siunaus- ja Armo-kampanjoissa mainonnalla oli tärkeä rooli. Raitiovaunuissa ja bussipysäkeillä olleet ulkomainokset jäivät ihmisten mieliin ja toivat näkyvyyttä. Vantaan seurakunnilla ei kuitenkaan ole samanlaista budjettia käytössään.

— Meidän seurakuntatapahtumamme budjetti on viidennes Helsingin Armo-kampanjasta, 97 000 euroa eli noin 40 senttiä vantaalaista kohden. Näkyvyys perustuu täällä lähinnä omiin viestintävälineisiimme, kontakteihin eri tiedotusvälineisiin ja ennen kaikkea ihmisiin. Toimintaan pyritään saamaan mukaan seurakuntien noin 500 työntekijää sekä suuri joukko vapaaehtoisia, Kasper selvittää.

Rautatieasemien lisäksi seurakuntien työntekijät ja vapaaehtoiset liikkuvat viikon aikana muun muassa kauppakeskuksissa, toritapahtumissa, kouluissa ja kirjastoissa. Myös kapakasta saattaa löytyä pappi, jonka kanssa voi jutella.

— Moni ihminen ei uskalla tulla, jos tapahtuma on kirkossa, mutta jos esimerkiksi kirjakaupassa voi tavata kirjailijavieraan, joka pohtii rukouksen merkitystä, kynnys on matalampi, uskoo Kasper.

Vaikka monet tilaisuudet ovat seurakunnan tilojen ulkopuolella, myös kirkot ovat ahkerassa käytössä.

— Tarkoitus on paitsi puhua rukouksesta, myös rukoilla. Perjantain ja lauantain välisenä yönä kaikki Vantaan pääkirkot ovat avoinna ja niissä rukoillaan läpi yön. Lisäksi on rukousvaelluksia, hiljaisuuden keitaita ja hiljaisuuden ja rukouksen iltoja sekä tietysti monenlaisia musiikki- ja kulttuuritilaisuuksia, mainitsee Kasper.