Kannattaako mennä kirkkoon? Kynttilänpäivän evankeliumi tarjoaa aiheen pohtia, mitä saamme jumalanpalveluksesta. Mitä sinä etsit kirkosta? Kauneutta, musiikkia, tunnelmaa, hiljaisuutta, yhteyttä? Kaikki tämä auttaa meitä. Mutta on vielä tärkeämpää, se mitä varten Simeon tuli temppeliin: nähdäkseen Messiaan.

Simeonin pitkä odotus täyttyi, kun hän ymmärsi, että Joosefin ja Marian käsivarsilla lepäsi luvattu Messias, pelastaja. Se oli näky, joka valtasi Simeonin. Hän näki Jumalan Pojan, joka oli lähetetty pelastukseksi kaikille kansoille, elämäntuojaksi, autuudeksi, iloksi, lohduksi.

Mekin tahtoisimme kokea odotuksemme täyttyneen. Jospa silmämme näkisivät maailman valkeuden. Onko se mahdollista? Kyllä on! Ihmisen elämänjano ja pelastuksen kaipuu täyttyvät tänään samalla tavalla, katselemalla Jeesusta. Sinäkin saat sanoa "minun silmäni ovat nähneet valon". Jumala on valmistanut pelastuksen kaikille kansoille. Älä kadota sydämestäsi tätä tietoa: sinut on lunastettu Kristuksen kalliilla verellä. Olet kallis Jumalalle.

Usko antaa rohkeutta tulevaisuuteen. Saamme nähdä suuren arvomme lunastettuina ihmisinä. Pääsemme "rauhaan menemään" eli turvaan. Maailmassa on epätietoisuutta siitä, missä on ihmisen onni. Raamattu sanoo "minun onneni on olla Jumalaa lähellä". Simeonilla oli onnelliset silmät, kun hän sai katsoa Jeesusta. Meillä saa olla onnellinen sydän, kun tiedämme: Jeesus on minun Vapahtajani, autuuteni, kaikkeni.

Ensi sunnuntai on kynttilänpäivä. Sen aihe on Kristus, Jumalan kirkkauden säteily. Alttarilla on valkoinen liina ja kuusi kynttilää.
Päivän raamatuntekstit ovat Ps. 48:11–15, Mal. 3:1–2, 1. Joh. 1:5–7 ja Luuk. 2:22–33.