Suomalaista rippikoulua esitellään maailman muille kirkoille helmikuussa Kirkkojen Maailmanneuvoston yleiskokouksen yhteydessä Brasiliassa.

— Missään muussa luterilaisessa maassa rippikoulu ei tavoita yhdeksää kymmenestä 15-vuotiaasta, joten muut kirkot ovat suomalaisesta rippikoulusta hyvin kiinnostuneita, toteaa rippikoulutyötä koordinoiva pastori Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta.

Suomessa rippikoulusta on tullut osa nuorisokulttuuria. Se, että rippikoulun käy jopa suurempi osa 15-vuotiaiden ikäluokasta kuin kaikista suomalaisista kuuluu kirkkoon, ei Kokkosen mukaan kuitenkaan tarkoita sitä, että suomalaiset nuoret olisivat hengellisesti aktiivisempia.

— Rippikoulu kuuluu suomalaiseen nuoruuteen, sanoo Kokkonen.

Suomalaisen rippikoulun menestyksen salaisuuksia ovat isostoiminta ja leirimuotoisuus. Tätä nykyä kolmannes ripille päässeistä nuorista lähtee mukaan isoskoulutukseen.

— On eri kysymys, mitä on jäljellä 10–15 vuoden kuluttua. Silloin on kyse siitä, miten seurakunta kohtaa aikuiset. Joka tapauksessa rippikoulu on antanut elämän eväitä.

Kokkonen toteaa, että kirkosta eroava 25-vuotias ei suinkaan elä ilman arvoja, eikä etäisyyden ottaminen kirkkoon välttämättä merkitse kriittisyyttä kirkon arvopohjaa kohtaan.

— Kirkko ei pane ovea omalta puoleltaan kiinni, vaan seurakunta on edelleen olemassa, kun ihminen sitä tarvitsee, muistuttaa Kokkonen. (KT)