Kansainvälinen kyselytutkimus World values -2005 kertoo, että suomalaisten luottamus kirkkoon on nyt suurempi kuin neljännesvuosisataan. Samaan aikaan kirkosta eroamisen trendi jatkuu poikkeuksellisen korkeana.
Tutkimuksessa ja erotilastoissa on hämmästyttävä ristiriita, varsinkin kun luottamus ei ole vain yleisellä tasolla, vaan kirkon katsotaan entistä useammin antavan hyviä vastauksia elämän suuriin kysymyksiin. Lähes puolet yli tuhannesta vastaajasta oli sitä mieltä, että kirkko antaa päteviä vastauksia perhe-elämän ongelmiin, 44 prosenttia katsoi sen vastaavan moraalisiin kysymyksiin ja runsas kolmannes nykypäivän sosiaalisiin ongelmiin. Viidessä vuodessa luvut ovat kasvaneet noin kymmenen prosenttia ja ovat nyt yhtä korkealla kuin 1980-luvun alussa.

Kirkkoon luotti vuonna 1990 vain kolmannes suomalaisista, nyt 63 prosenttia. Kirkon tutkimuskeskuksen johtajan Kimmo Kääriäinen arvelee lisääntyneen luottamuksen liittyvän kirkon sosiaalieettisiin kannanottoihin ja näkyvään diakoniatyöhön. Tämä pitää varmasti paikkansa. Mutta se ei kuitenkaan yksin selitä sitä, että luottamus kirkkoon on kasvanut myös hengellisissä asioissa. Viisitoista vuotta sitten vain reilu kolmannes suomalaisista arveli kirkon antavan päteviä vastauksia hengellisiin ongelmiin ja tarpeisiin. Nyt myöntävän vastauksen antoi kolme neljäsosaa kyselyyn vastanneista.
Vaikka luottamus kirkkoon on kasvanut, ei tulosta kannata tulkita niin, että kirkosta eroamisesta ei tarvitse olla huolissaan. Luin jostakin, että moni kirkosta eronnut on ollut kirkkoon sinänsä tyytyväinen, mutta eronnut silti. Kirkon arvostaminen ja sen jäsenyyteen sitoutuminen eivät enää välttämättä kuulu yhteen. Kirkkoon instituutiona ei sitouduta automaattisesti, kuten ei myöskään puolueisiin eikä ammattiyhdistysliikkeeseen.

Kyselytutkimus on kuitenkin toivon merkki. Ehkä se kertoo myös monien suomalaisten vastareaktiosta kirkosta eroamiselle. Jäsenyydelle osataan antaa arvoa, sitä pidetään kannanottona tärkeän asian puolesta. Tällaista tuenilmaisua kannattaa myös kirkossa arvostaa: tapakristillisyydestä on moniarvoisessa maailmassa tullut entistä selkeämmin valinta.