Seurakuntien perheneuvonta järjestää Pähkinärinteen neuvolan kanssa keskusteluryhmän perheille, joihin on tulossa uusi vauva ja perheessä on jo ennestään yksi tai useampi lapsi. Samalla tavalla kuin ensisynnyttäjille on oma perhevalmennuksensa, nyt on mahdollisuus valmennukseen myös niillä äideillä ja isillä, jotka odottavat lisää jälkikasvua.
Idea ryhmästä uudelleensynnyttäjille syntyi, kun perheneuvoja Sari Elenius, Hämeenkylän seurakunnan lapsi- ja perhetyön sihteeri Eila Paulun ja terveydenhoitajat Kaisu Husu ja Saara Aaltonen kokoontuivat.
— Olemme tehneet aiemminkin yhteistyötä seurakunnan kanssa ja siitä on hyviä kokemuksia. On hyvä, että alueella kaikki tahot tekevät samansuuntaista lapsityötä, toteaa terveydenhoitaja Kaisu Husu.

Kun perheeseen on tulossa toinen tai kolmas lapsi, synnytykseen liittyvät asiat ovat jo tuttuja. Mutta tuleva perhetilanne saattaa huolestuttaa. Mielessä voi pyöriä kysymyksiä siitä, miten osaa jakaa huomiota kaikille, miten kotityöt jaetaan tai miten parisuhde kestää muutoksen.
— Lapsiperheessä tulee usein ongelmia ajankäytöstä, rahasta, seksistä, lastenhoidosta ja kasvatuksesta.
Uudelleensynnyttäjien perhevalmennuksessa ajatuksena on vertaistuki, vaikkakin mukana kokoontumisissa on aina perheneuvoja ja tervey­denhoitaja. Perheneuvoja alustaa ryhmäkokoontumisen aluksi teemaan liittyvistä aiheista.
— Kokoonnumme kolme kertaa. Valmennus ei ole terapiaa, vaan ennemminkin sysäys keskustelulle ja uusille ajatuksille, Husu kertoo.
Tarkoitus on, että kokoontumisiin tultaisiin pariskuntana. Asioiden pohtimisesta on enemmän hyötyä, jos molemmat puolisot ovat paikalla. Mutta ryhmään voi osallistua ilman puolisoakin, jos siihen tuntee tarvetta. Tervetulleita ovat myös ne äidit, jotka odottavat lastaan yksin.
Perhevalmennuksessa uudelleensynnyttäjille ei ole tarkoitus enää käydä teknisesti läpi raskautta tai synnytystä. Synnytyksestä voidaan puhua elämyksenä tai keskustella asioista, jotka ovat jääneet aikaisemmasta synnytyksestä painamaan mieltä.

Kaisu Husu tietää yli parikymmentä vuotta neuvolatyötä tehneenä, että ajankäyttöön liittyvät asiat ovat nykyisin lapsiperheiden koetinkiviä. Aika ajoin varmaan jokaisessa perheessä huomataan, että ajankäyttö ei ole tasapainossa.
— Jos perheessä on esimerkiksi kaksi aikuista ja kaksi lasta, joskus täytyy pysähtyä ja miettiä miten aika riittää kaikkeen. Aikaa täytyy olla lapsille, puolisolle, ystäville, työlle ja harrastuksille. Pitää ymmärtää, että on eri asia elää perheessä kuin yksin, Kaisu Husu sanoo.
Pienten lasten perheissä huolta aiheuttaa myös se, kuinka jaksaa kaiken. Jos vauva valvottaa ja ympärillä hyörii leikki-ikäisiä, levon puutteessa oleva äiti voi tulla kiukkuiseksi. Ja kiukusta tulee syyllisyys.
— Saako äiti olla kiukkuinen? Minä olen sitä mieltä, että kiukku on minää puolustava tunne. Jos äiti on usein kiukkuinen, se johtuu siitä, että hän ei sillä hetkellä saa jotain kaipaamaansa asiaa. Mutta mitä tehdä, jotta äiti jaksaisi? Pitää miettiä, ketkä lähipiiristä voisivat auttaa ja miten.
Husun mielestä äidin kannattaa myös tarkistaa, onko omassa ajattelussa vikaa tai voisiko jostakin tinkiä: onko pakko aina olla siistiä tai onko pakko aina laittaa tiettyä ruokaa? Ja onko parisuhteessa tilaa sille, että saa kertoa ja jakaa väsymyksensä?
— Mutta jos kiukku edelleen vain jatkuu, on syytä hakea apua. Krooninen väsymys ja kiukku vaativat aina tarkempaa selvittelyä.
Perhevalmennuksessa ei anneta valmiita vastauksia, vaan jokainen perhe tekee ratkaisunsa omien oivallusten kautta. Jos kolmen kokoontumiskerran jälkeen joku asia jää vielä mietityttämään, keskustelua voidaan jatkaa terveydenhoitajan kanssa seuraavalla neuvolakäynnillä.