Jumalanpalveluksiin ja rukoushetkiin osallistui Hakunilan seurakunnassa viime vuonna yhteensä 25 289 ihmistä. Luku oli 15,8 prosenttia suurempi kuin vuonna 2004.
Kasvu oli suurinta Hakunilan ja Länsimäen kirkoissa pidettävissä viikoittaisissa pääjumalanpalveluksissa. Niiden kävijämäärä nousi 13 prosentilla edellisvuodesta. Jumalanpalveluksia pidettiin vuoden aikana myös Vaaralan kirkossa ja Pyhän Annan lastenkirkossa. Lisäksi koululaisille ja lapsille järjestettiin omia messuja, joissa oli 9 000 kävijää.
Kirkkoherra Reijo Liimataisella on syytä hymyyn. Hän kertoo pohtineensa seurakunnan muiden työntekijöiden kanssa, mikä on voinut vaikuttaa kävijämäärän kasvamiseen.
— Ehkä yksi syy on ollut, että olemme pyrkineet saamaan jumalanpalveluksiin ihmisläheisen ilmapiirin. Pienet kirkkosalit tuovat messujen toimittajat ja niissä esiintyvät muusikot lähelle.

Suosittu kaste- ja vihkipaikka

Liimataisen mukaan toisena syynä kävijämäärän kasvuun on, että jumalanpalvelusten ja rukoushetkien määrää lisättiin viime vuonna jonkin verran.
— Esimerkiksi pienissä arkisissa rukoushetkissä on kiinteä kävijäjoukkonsa. Torstai-iltaisin pidettävä Hakunilan viikkomessu vetää kaikenikäisiä. Meillä on myös käytössä uusi rippikoulusuunnitelma, jossa perheitä on kutsuttu rippikoululaisten mukana jumalanpalvelukseen.
Uusia tuulia toimintaan on tuonut yli vuosi sitten käyttöön otettu Pyhän Annan lastenkirkko. Liimatainen sanoo sen antaneen eväitä muun muassa kristillisen symboliikan esittelemiseen lapsille ja nuorille.
— Lastenkirkosta on tullut jo nyt suosittu kaste- ja vihkikirkko. Siellä toimituksissa oli viime vuonna yhteensä yli 1 000 kävijää. Kirkko on kaiken kaikkiaan osoittautunut kannattavaksi investoinniksi.
Suurin osa lastenkirkon kävijöistä on lähiympäristöstä. Suunnitelmissa on houkutella kirkkoon enemmän muitakin vantaalaisia ensi syksynä järjestettävällä seurakuntaviikolla.

Kerhoja ja kavereita

Sirpa Law tulee Pyhän Annan lastenkirkon aamuiseen rukoushetkeen nuorimman lapsensa, kaksivuotiaan Kristan ja kahden hoitolapsensa, neljävuotiaan Malvan ja kaksivuotiaan Tuomaksen kanssa. Pikkuiset jaksavat olla yllättävän rauhallisesti koko 20 minuuttia kestävän tilaisuuden ajan.
Lastenkirkko, joka tunnettiin aiemmin Itä-Hakkilan kirkkona, on tullut lähistöllä asuvalle Law´lle erittäin tutuksi yhdeksän vuoden aikana. Hänen kaikki neljä lastaan on kastettu kirkossa ja he ovat käyneet siellä kerhoissa.
— Kerhot ovat olleet lapsille tärkeitä, koska niissä on saanut virikkeitä ja kavereita. Itse olen käynyt äitikerhossa ja löytänyt sieltä uusia ystäviä, Law juttelee.
Koko perhe on käynyt lastenkirkon mukulamessuissa. Ne ovat tuntuneet entistä paremmilta uusissa tiloissa. Lapsilla on enemmän katseltavaa ja koettavaa, ja tilat palvelevat muutenkin hyvin lapsiperheitä.

Yli 40 vapaaehtoista kummia

Pyhän Annan lastenkirkon toiminnasta vastaa seurakunnan kappalainen Tarja Meijer. Hänen mukaansa jo olemassa oleva monipuolinen toiminta on haluttu hoitaa hyvin. Uusia toimintamuotoja on lisätty vähitellen.
— Kehittämisen varaa toki on edelleen, näissä tiloissahan voi tehdä vähän kaikenlaista, hän toteaa.
Kehittämistyössä on mukana yli 40 lastenkirkon vapaaehtoista kummia. He ovat pitäneet maanantai-iltaisin kummikahvilaa, jonka tuotolla tuetaan ugandalaista kummilasta. Lisäksi kummit järjestävät muun muassa toukokuussa myyjäiset ja kirpputorin.
Meijer pani merkille, että viime syksynä aloitetuissa vauvakirkoissa oli mukana perheitä, joita hän ei ollut nähnyt aiemmin kirkossa. Seuraava vauvakirkko on helmikuun alussa, ja sinne on kutsuttu viime vuonna kastettuja ja heidän perheitään.
Meijeristä lastenkirkon kaunis sali inspiroi puhujaa erityisellä tavalla, ja se jo itsessään auttaa kirkkoon tulijaa aistimaan pyhyyden.
— Lapsiperheille suunnatuissa jumalanpalveluksissa on ollut välitön tunnelma. Lapsia ovat kiinnostaneet erityisesti alttarit, joihin on rakennettu nukkien ja muun rekvisiitan avulla erilaisia Raamatun kertomuksia.