Näyttelijä Eero Saarinen tunnetaan monipuolisena ammattilaisena. Tänä keväänä hän näyttelee muun muassa Helsingin kaupunginteatterin Diivat-näytelmässä, TV1:n Uudisraivaajat-sarjassa ja Tyttö sinä olet tähti -elokuvassa.
Saarinen on nyt myös Vanhan testamentin ääni. Viime vuoden lopulla julkaistut äänikirjat ovat olleet iso urakka, josta Saarinen on saanut paljon kiitosta. Erityisesti on kiitetty hänen pehmeää ja levollista ääntään.
Kun kustannusyhtiö Otavasta pyydettiin Saarista lukijaksi äänikirjoihin, hän suostui työhön siltä istumalta.
— Tajusin kunnolla vasta jälkeen päin, mihin olin suostunut. Vanha testamenttihan on valtava kakku. Ajattelin kuitenkin, että Otavalla täytyy olla syynsä pyytää juuri minua lukijaksi ja että pystyn hoitamaan tehtävän siinä kuin joku muukin.
Saarista auttoivat aikaisemmat kokemukset vastaavista töistä. Hän on tehnyt tätä ennen yhden äänikirjan sekä toiminut lukijana television ja radion dokumenttiohjelmissa.
Vanhan testamentin tallentaminen äänikirjoiksi alkoi viime vuoden maaliskuussa. Saarinen teki äänitysstudiossa keskimäärin kolmen tunnin lukujaksoja kerrallaan, mutta lukijan vireystilan mukaan jaksot kestivät välillä pitempään, välillä lyhyempään.
— Viimeiset äänitykset tehtiin elokuussa, joten työhön kului kaikkiaan puolisen vuotta. Lukemiseen meni aikaa 200 tuntia, mutta cd-levyillä on valmista materiaalia 65 tunnin verran, hän selvittää.

Tarinat koskettivat

Monet Vanhan testamentin kertomukset olivat Eero Saariselle tuttuja jo kansakouluajoilta. Muistissa olivat pahvitaulut Raamatun keskeisistä hahmoista, esimerkiksi Daavidista ja Goljatista.
— Olin silti yllättynyt, miten monet yhä käytössä olevat sanonnat ja sananlaskut ovat lähtöisin teoksesta.
Saarisesta mieleenpainuvimpia olivat Daavidin, Joosefin ja Jobin tarinat, koska niistä löytyy suurta ja koskettavaa draamaa.
— Job, joka menetti välillä kaiken, on suuressa kärsimyksessään sankarillinen ja mieleenpainuva hahmo. Joosefiin on myös helppo samastua, koska muiden päähän potkimasta veljestä tulee kaikkien ihailema ja arvostama.
— Joonan seikkailutarina on myös kiehtova. Jumalan rankaisemana hän joutuu hyppäämään laivasta myrskyävään mereen ja päätyy valaan vatsaan.
Saarista innoittivat myös psalmit, joista osa on hänestä todella kauniita.
Raskaimpana lukujaksona Saarinen piti heti Vanhan testamentin alkupuolella olevaa kuvausta vuorelta, jossa Jumala antaa käskyjä Moosekselle ja valtuuttaa tämän kertomaan niistä muille kansalaisille. Saarinen epäileekin, että monella kirjan lukeminen voi tyssätä tuohon kohtaan jo alkuunsa.
— Jaksossa luetellaan sivukaupalla, mitä tarvitaan autiomaahan sijoitettavan pyhäkköteltan rakentamiseen. Siinä kerrotaan pikkutarkasti, minne se rakennetaan, minkä kokoisia ovat pyhäkön seinät, ikkunat ja ovet sekä millainen on sen sisustus.

Julmuus kauhistutti

Ennen luku-urakkaa Eero Saarista oli peloteltu, että varsinkin Vanhassa testamentissa olevien nimilistojen lukeminen voisi tuntua puuduttavalta. Ne tuntuivat kuitenkin hänestä yllättävän mielenkiintoisilta. Hänestä oli hienoa tietää, kuka kuului mihinkin sukuun.
Samalla hän alkoi muutenkin ymmärtää entistä paremmin, millainen länsimaisen kulttuurin perusteos on kysymyksessä. Hänestä toinen vastaavanlainen suomalaiseen kulttuuriin vaikuttanut kirja on Aleksis Kiven Seitsemän veljestä.
— Toisaalta Vanhassa testamentissa esiintyvä julmuus ja epäoikeudenmukaisuus kauhistuttavat. Jumalan ankaruus suorastaan järkytti minua. Olin monta kertaa aivan ällistynyt, miten Jumala saattoi tehdä niin rankkoja päätöksiä, tuhota vaikkapa kokonaisia ihmisjoukkoja, näyttelijä toteaa.
— En enää oikeastaan ihmettele, miten uskonsodat syntyvät.
Saarinen olisikin mielellään lukenut Vanhan testamentin jälkeen cd-levyille Uuden testamentin, jossa on rakkauden sanomaa ja joka on sävyltään kaikin puolin toisenlainen.
— Se olisi ollut luonteva jatko, mutta Uudesta testamentista on tehty melko hiljattain äänikirjaversio. Sen sijaan Vanhasta testamentista ei ollut valmistettu äänitettä sen jälkeen, kun siitä otettiin vuonna 1992 käyttöön uusi suomennos.

Käännöksissä eroa

Eero Saarinen on vertaillut Vanhan testamentin vanhaa ja uutta käännöstä. Hän pitää vanhempaa versiota kielellisesti kiehtovampana. Nykyinen suomennos on hänestä suorasanaisempi ja ymmärrettävämpi, mutta samalla jotenkin tylsempi.
Roolejaan varten näyttelijä joutuu yleensä harjoittelemaan kovasti, mutta Saarinen ei valmistautunut Vanhan testamentin lukemiseen etukäteen ollenkaan.
— En koskaan ole harjoitellut tällaisia lukutehtäviä varten. Uskon nimittäin kuulijan arvostavan sitä, ettei teksti tunnu valmiiksi pureskellulta.
Vanhan testamentin kirjat on nyt jaettu yhteensä neljään äänikirjaan niiden pääsisällön perusteella. Yhteispaketti sisältää 57 cd-levyä, mutta äänikirjoja saa myös yksittäin.
Saarinen arvelee Vanhan testamentin äänikirjalle olevan tasaista kysyntää, mutta hän epäilee, että siitä tuskin tulee mitään varsinaista hittituotetta.
— Tiedän kyllä, että äänikirjojen suosio on nykytekniikan ansiosta ollut viime vuosina selvässä kasvussa. Niitä kuuntelevat kaikenikäiset mitä erilaisemmissa tilanteissa.

Pyhiä tekstejä tuhansien vuosien takaa

Vanha testamentti koostuu 39 kirjasta. Alun perin ne olivat juutalaisten pyhiä tekstejä, joita muun muassa Jeesus, hänen oppilaansa ja muut ensimmäiset kristityt lukivat. Kun kristinusko syntyi ja kristittyjen omat tekstit vahvistettiin Uuden testamentin kirjakokoelmaksi eli kaanoniksi, kristityt alkoivat käyttää vanhoista juutalaisista pyhistä teksteistä nimitystä Vanha testamentti.

Lähes kaikki Vanhan testamentin tekstit on kirjoitettu alkuaan hepreaksi, vain Danielin kirja osin arameaksi.

Tapahtumat, joista Vanhassa testamentissa kerrotaan, ovat usein huomattavasti vanhempia kuin kirjoitettu teksti. Monet kertomukset ovat säilyneet suullisena perinteenä pitkään ennen muistiin merkitsemistä.

Kirjoitustaito tuli tunnetuksi Lähi-idän alueella vasta noin 1000 eKr. Myöhäisimmän, noin 167 eKr. kirjoitetun Danielin kirjan, kieli erottuukin vanhemmista teksteistä samaan tapaan kuin uusi suomenkielinen raamatunkäännös Agricolan suomesta.

Kaikkia Vanhan testamentin kirjoittajia ei tiedetä nimeltä. Kirjojen nimet voivat viitata myös niiden päähenkilöihin. Esimerkiksi Mooseksen kirjat eivät ole Mooseksen tekstiä vaan Mooses on kirjojen keskushenkilö.

Juutalaiset jakavat tekstit lakiin eli Tooraan, profeettoihin ja kirjoituksiin. Toora eli viisi Mooseksen kirjaa on teksteistä arvovaltaisin. Kullakin Mooseksen kirjalla on oma nimensä, joka tulee alkutekstin ensimmäisestä hepreankielisestä sanasta. Kirjojen nimet ovat meille tutummat latinankielisessä muodossa: Genesis, Exodus, Leviticus, Numeri ja Deuteronomium.

Kristityt ryhmittelevät Vanhan testamentin tekstit lähinnä kirjallisen tyylilajin perusteella. Puhutaan historiallisista kirjoista, jotka ovat valtaosin henkilöihin ja tapahtumiin liittyvää kerrontaa. Vanhan testamentin historiankirjoitus ei edes pyri olemaan puolueetonta, vaan kyseessä on yhden kansan tulkinta omasta menneisyydestään ja asemastaan valittuna kansana. Siitä huolimatta teksteillä on lähdearvoa laajemminkin alueen historian kannalta.

Myös profeetalliset kirjat liittyvät alun perin tiettyihin Israelin kansan vaiheisiin. Kun Jumala halusi puhutella kansaansa, hän kutsui viestin välittäjäksi profeettoja — usein näiden vastustelusta huolimatta. Sanoman sävy vaihtelee tiukasta tuomionjulistuksesta Jumalan avun ja armon lupauksiin sen mukaan, puhutaanko uppiniskaiselle ja tottelemattomalle vai ahdistetulle ja lohdutusta kaipaavalle kansalle.

Runolliset kirjat sisältävät elämänviisautta laulujen, rukousten ja sananlaskujen muodossa. Esimerkiksi kärsimyksen ongelmaan keskittyvä maailmankirjallisuuden helmi, Jobin kirja, on kirjoitettu runomuotoon. Psalmit puolestaan pukevat ajattomalla tavalla sanoiksi monen rukoilijan tunteet, vaikkapa kiitollisuuden, pelon tai yksinäisyyden.

Maailmankuvaan liittyvissä asioissa, kuten maailmankaikkeuden hahmottamisessa, Vanhan testamentin ihmiset olivat sidoksissa omaan aikaansa ja konkreettisiin havaintoihinsa. Elämän tarkoitukseen, etiikkaan ja arvoihin liittyvissä kysymyksissä Vanhan testamentin tekstit ja ihmiskohtalot antavat yhä ajattelemisen aihetta.