Papit ovat päässeet viime aikoina henkilöiksi niin teattereissa kuin romaaneissa. Pirkko Saision Voimattomuuden päähenkilö on pappi, Kari Hotakaisen Punahukassa yksi rooleista on papilla ja Eila Kostamon Kanssakulkija osoittautuu sairaalapapiksi.

Alpo on pappi, jonka usko kirkon dogmeihin on karissut ja uskontunnustus juuttunut kurkkuun. Papin työn ohessa hän on työskennellyt ystävänsä yrityksessä "kehittämässä henkistä puolta". Alpon ensimmäinen vaimo on kuollut ja toisen kanssa tuli ero. Tytär palaa kehitysaputyöstä, koska hänenkin avioliittonsa kariutuu.

Joku Alpon asiakkaista sanoo luottavansa häneen kuin kallioon. Itse mies tuntee olevansa hiekkakokkare, jonka läpi kaiken maailman vedet suodattuvat.

Ajankohtaisten ongelmien kanssa painii myös Alpon ystävä Sauli, yritysmaailman työnarkomaani. Hänen vaimonsa joutuu loppuun palamisen vuoksi hoitoon. Osansa sairauteen on Saulin korkealla vaatimustasolla, jota vaimo ei koe saavuttavansa.

Kostamo kuvaa henkilöitään hienopiirteisesti ja ymmärtäen kuten aiemmissa romaaneissaan. Kirja pohtii asioita, joita moni joutuu kovia koettuaan miettimään: muuttuuko koettu vahvuudeksi, opitaanko jotain vai murtuuko ihminen painojensa alle?

Kostamon romaani on ehdolla vuoden 2006 Runeberg-palkinnon saajaksi. Palkinto jaetaan vuosittain Runebergin päivänä 5.2.