Kuuban kriisi, Berliinin muuri, Vietnamin sota, Biafran nälänhätä ja Tsekkoslovakian miehitys. Suomalaiset eivät olleet vielä 1960-luvulla turtuneet kuvalliseen viestintään, joten heidän myötätuntonsa heräsi, kun olohuoneisiin tulvi kuvia niin Neuvostoliiton ja USA:n vastakkainasettelun synnyttämistä kriiseistä kuin kehitysmaiden köyhyydestä ja nälänhädästäkin. Etenkin opiskelijanuoret alkoivat muualta Euroopasta saamiensa virikkeiden vahvistamina kysellä, miten oikeudenmukaisuus voisi toteutua maailmassa.

Ratkaisun etsiminen vei monia myös kirkon piirissä aktiivisesti toimineita opiskelijoita poliittisesti vasemmistolaisen ajattelun suuntaan. Joillekin suomalaisnuorille se tarkoitti vallankumousromanttisia lauluja ja sissipyhimys Che Guevaran kuvaa seinällä, ja joillekin Neuvostoliiton ja reaalisosialismin ihailua.

Yhteiskuntakriittisyyttä ruokki Suomessa myös oma historia. 1950–1960-lukujen taitteessa Väinö Linna julkaisi maailmankirjallisuuteen lukeutuvan torpparitrilogiansa Täällä Pohjantähden alla. Se näytti, että myös Suomessa ihmiset olivat joutuneet kokemaan verisiä vääryyksiä. Linnan ja kumppaneiden kulttuuriradikalismi muuntui opiskelijaradikalismiksi siinä vaiheessa, kun samoihin teemoihin pohjautuvan Lapualaisoopperan nuoret tekijät ja esittäjät alkoivat kysellä, kenen joukoissa seisot.

Kirkon piirissä kristillisten opiskelijajärjestöjen ja joidenkin pappien yhteiskunnallinen ja poliittinen aktiivisuus herätti myös närää. Maailmanpolitiikka, ja etenkin kommunismin pelko, oli taustalla siinä uskonnollisessa liikehdinnässä, joka muotoutui 1960-luvulla kirkon viidenneksi herätysliikkeeksi. Pääasiana uudessa liikkeessä oli saada ihmiset kiinnostumaan yhteiskunnallisten kysymysten sijaan uskon asioista ja oman sielun pelastumisesta.

Vaikkei uusi herätyskristittyjen joukko kasvanut kovin suureksi, sen keskuuteen syntyi monia järjestöjä, muun muassa Suomen evankelis-luterilainen ylioppilaslähetys, Kansanlähetys ja lähetysyhdistys Kylväjä. Järjestöt ovat vaikuttaneet kirkkoon siksi, että niiden kannattajilla on usein ollut iso edustus paikallisseurakuntien luottamushenkilöissä. Mutta myös pieniksi jääneet uusvasemmistolaiset opiskelijajärjestöt ja erilaiset yhden asian liikkeet onnistuivat sävyttämään koko yhteiskuntaa — eli myös kirkkoa — julistuksellaan oikeudenmukaisuuden ja rauhan sekä riistettyjen ja vainottujen puolesta.

Kuun kamaralla

Yli 600 miljoonaa televisiokatselijaa eri puolilla maailmaa — myös Suomessa — seurasi, kuinka Neil Armstrong ja Edwin E. Aldrin kesällä 1969 ensimmäisinä ihmisinä astelivat kuun kamaralla, pystyttivät sinne Yhdysvaltain lipun ja keräsivät matkamuistoksi parikymmentä kiloa kivi- ja pölynäytteitä.

Suomessa

— Suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa alettiin rakentaa toden teolla. Isoja koko väestöä koskevia saavutuksia olivat työeläkkeet, sairausvakuutus ja kunnalliset terveyspalvelut. Lisäksi lapsiperheiden kannalta merkittäviä uudistuksia olivat äitiysraha, lapsili-sien porrastaminen ja sitominen indeksiin sekä lapsiperheiden asumistuki.

— 1960-lukua on kutsuttu myös vapautumisen vuosikymmeneksi: naiset alkoivat käyttää ehkäisypillereitä, keskiolutta alettiin myydä ruokakaupoissa, sinuttelu yleistyi, miesten hiusmuoti piteni ja naisten hamemuoti lyheni.

Vantaalla

— Väki lisääntyi ja yhä useampi äiti alkoi käydä töissä. Elokuussa 1960 kunnanhallitus päätti, että Vantaalle perustetaan keskimäärin kaksi päiväkotia vuodessa. Kunnallista päivähoitoa saavien lasten määrä kasvoikin seuraavan kymmenen vuoden aikana 197:stä 1256:een.

— Päivähoitoon kuului myös leikkikenttätoiminta, joka alkoi Vantaalla vuonna 1965. Ensimmäiset leikkipuistot perustettiin Kaivokselaan, Tikkurilaan ja Korsoon. Aluksi käytäntönä oli, että sisään otettiin 20 ensimmäistä puistoon ehtinyttä lasta. Jono syntyi jo klo 6 aamulla ja viimeisenä klo 9 puistoon saapui puistotäti.

Suosituimmat etunimet olivat:

Sari, Minna, Jaana, Päivi, Anne, Tiina

Jari, Mika, Juha, Timo, Marko, Petri

Televisio oli tullut Suomeen 1950-luvun lopulla ja ihmiset viettivät yhä enemmän aikaa sen ääressä.

Tv-sarja Peyton Place mullisti perheiden viikkorytmin: keskiviikkoillat pyhitettiin amerikkalaisen pikkukaupungin kimuranteille ihmissuhteille.

1960-luvulla televisiosta tulivat muun muassa seuraavat ulkomaiset tv-sarjat:

— Batman

— Bonanza

— High Chapparall

— Myrskylinnut

— Perry Mason

— Peyton Place

— Pyhimys

— Virginialainen

Lautanen tyhjäksi

"Ajatelkaa Afrikan lapsia", sanottiin suomalaislapsille, jos he eivät syöneet lautastaan tyhjäksi. Vuonna 1968 Biafran alueella Nigeriassa nähtiin nälkää, ja kuvat pallovatsaisista ja suurisilmäisistä lapsista järkyttivät myös suomalaisia. Joulukuussa avustusjärjestöt ilmoittivat, että alueella kuoli aliravitsemukseen keskimäärin 14 000 ihmistä päivittäin. Yhteensä nälkä tappoi yli 1,5 miljoonaa ihmistä.