Vantaan seurakuntien ensi vuoden käyttötalousmenot ovat noin 21,1 miljoonaa euroa. Tämä luku sinänsä ei kerro paljon mitään. Oleellista seurakunnan jäsenten kannalta on, miten kirkollisverot käytetään.

Kirkon päätehtävä on evankeliumin julistaminen. Jumalanpalveluksia pidetään Vantaalla vuodessa noin 1300. Kirkollisia toimituksia eli kasteita, häitä ja hautaan siunaamisia on noin 2000.

Pappeja Vantaan seurakunnissa on noin 70 ja kanttoreita parikymmentä. Lisäksi kirkoista, muista tiloista ja hautausmaista huolehtii runsaat 100 työntekijää, joista monet ovat osa-aikaisia.

Kaiken kaikkiaan Vantaan seurakunnilla on noin 500 päätoimista tai osa-aikaista työntekijää.

Kerhoissa käy tuhansia
lapsia ja nuoria

Lähes joka viides Vantaan seurakuntien työntekijä tekee työtä päivä- ja iltapäiväkerhoissa ja muissa lapsille ja kouluikäisille suunnatuissa toiminnoissa. Päiväkerhoryhmiä on noin 50 ja niissä lapsia runsaat 800–900. Iltapäiväkerhopaikka järjestyy seurakunnan kerhossa ensi vuonna noin 500 vantaalaislapselle.

Seurakuntien varhaisnuorten kerhot, joissa kerhonohjaajina toimivat usein palkkiotoimiset vapaaehtoiset, kokoavat vuoden mittaan noin 2500–3000 säännöllistä kävijää.

Nuorisotyötä tekee vajaa 30 nuorisotyönohjaajaa, ja myös moni pappi tekee ison osan työpanoksestaan nuorten parissa. Yksistään rippikouluihin kuluu satojatuhansia euroja ja tuhansia työtunteja. Nopeasti kasvavassa Tikkurilan seurakunnassa seurakunta aikoo sen vuoksi palkata uuden papin. Rippikouluryhmiä on Tikkurilassa ensi vuonna 24 ja niissä yli 500 rippikoululaista. Rippikoulun jälkeen moni nuori jatkaa isosena tai tulee muuten mukaan seurakunnan nuorten toimintaan.

Nuorisotyötä on myös erityisnuorisotyö, jota tehdään syrjäytymisvaarassa olevien nuorten auttamiseksi.

Perhekerhoista on tullut suosittu toimintamuoto, samoin järjestetään erilaisia retkiä, luentoja ja pienryhmiä. Perheneuvojat antavat kriisiapua, mutta lisäksi tehdään ennaltaehkäisevää työtä parisuhteen parhaaksi. Kysyntää on enemmän kuin mihin pystytään vastaamaan.

Monenlaista auttamistyötä

Vantaan kaupungilla oli viime vuodenvaihteessa 11 679 työntekijää ja sen budjetti on monikymmenkertainen seurakuntien budjettiin verrattuna. Päävastuu sosiaalityöstä kuuluu yhteiskunnalle, mutta hyvinvointivaltion aukkojen paikkaamisessa riittää työtä myös seurakunnille.

Vantaan seurakunnissa vietetään tänä vuonna diakoniatyön 90-vuotisjuhlia. Diakoniatyöntekijöitä on tällä hetkellä 35 ja heillä asiakaskontakteja vuodessa yli 15 000. Työn painopiste on nykyisin aikuisissa, ja vastaanotoille tulevilla on entistä monimutkaisempia ongelmia.

Seurakunnilla on myös runsaat 70 asuntoa, joita vuokrataan sosiaalisin perustein.

Auttaminen ei rajoitu vain diakoniaan. Sairaalapapit kuuntelevat ihmisiä hoitolaitoksissa, mutta sielunhoito on tärkeä osa myös seurakuntapappien työtä. Lisäksi tehdään yhteiskunnallista työtä, työpaikkatyötä ja kohdataan maahanmuuttajia. Karkeasti arvioituna 10 prosenttia seurakuntien budjetista käytetään sosiaaliseen työhön.

Kirkon ulkomaanavun ja kirkon lähetysjärjestöjen kautta tehdään kehitysyhteistyötä, lähetystyötä ja annetaan ka-tastrofiapua ensi vuonna yhteensä noin 600 000 euroa. Lisäksi tuetaan ystävyysseurakuntia lähialueilla.

Tavoitteena jäsenyyden vahvistaminen

Vantaan seurakuntien ensi vuoden budjetti on tiukka, mutta tavoitteet ovat korkealla. Kirkosta eroaminen huolestuttaa, joten ykköstavoitteeksi on asetettu jäsenyyden vahvistaminen.

Ensi vuodeksi suunniteltu seurakuntatapahtuma on näkyvä hanke, mutta sen lisäksi aiotaan terävöittää arkista työtä. Hämeenkylän seurakunnan toimintasuunnitelmassa todetaan, että kirkollisten toimitusten eli kasteen, vihkimisen ja hautaan siunaamisen hyvä hoitaminen on jokaisen työntekijän kunnia-asia. Hakunilassa halutaan kysellä passiivisten seurakuntalaisten odotuksia. Lähes joka seurakunnassa mietitään, miten seurakuntaan muuttavat uudet ihmiset voitaisiin ottaa mahdollisimman hyvin vastaan.

Ensi vuonna järjestetään seurakuntavaalit. Niissä tavoite on nostaa äänestysprosenttia kahdella eli 8,3 prosenttiin. Siihen pyritään viemällä äänestyspaikkoja sinne, missä ihmiset ovat.

Kirkkoon kuulumattomille hautausmaa

Tulevina vuosina tarvitaan monenlaisia uusia tiloja, mutta ensi vuonna eletään tarkasti. Suurin yksittäinen investointi on Hämeenkylän kirkon perusparannus, johon kuluu rahaa 1,2 miljoonaa euroa.

Yhteiskunnan asettamiin velvoitteisiin Vantaan seurakunnat vastaavat rakentamalla Helsingin seurakuntien kanssa Honkanummelle tunnustuksettoman hautausmaan. Sen kulut ovat 300 000 euroa. Hautaustoimi ei ole seurakunnille mikään tulonlähde, kustannukset ovat viisinkertaiset tuottoihin verrattuna.