Rakkaus ja vanhemmuus kielletty
Kiitos Lapsettomalle nappiin osuneesta mielipidekirjoituksesta (VL 1.9.)! Kirkkohallituksen kannanoton jälkeen on hävettänyt olla luterilaisen kirkon jäsen.
Toki olen ollut tietoinen kirkon suhtautumisesta seksuaalivähemmistöihin, ja sitäkin minun on ollut vaikea hyväksyä. On tuntunut loukkaavalta, että kirkko kannanotoillaan ja toiminnallaan työntää yhden ihmisryhmän marginaaliin ja sulkee heiltä ovensa. Tai asettaa ehdoksi hyväksynnälle sen, että vähemmistöihin kuuluvat kieltäytyvät arvokkaimmasta, mitä ihmisen elämässä voi olla: rakkaudesta.
Hedelmöityshoitoja koskevan kannanoton perusteella on selvää, että jos suinkin voisi, kirkko kieltäisi heiltä myös vanhemmuuden.
Kaikki heterotkaan eivät kelpaa vanhemmiksi, eivät edes kaikki naimisissa olevat heterot, vaikka heidät olisi kirkollisin menoin avioliittoon vihitty. Kelpoisuus vanhemmaksi ei kirkon mielestä riipu kypsyydestä tai kyvystä rakastaa ja tarjota lapselle turvallinen koti, vaan pelkästä biologiasta.
Kirkollisveroa ilmeisesti kuitenkin kelpaavat maksamaan myös hedelmättömät, yksin elävät tai vähemmistöihin kuuluvat naiset.

