Syksyn tultua aloittavat toimintansa seurakuntien pyhäkoulut, joissa on vuosittain mukana koko maassa noin 66 000 lasta ja lähes 7 000 vapaaehtoista pyhäkoulunopettajaa. Usein pyhäkoulunopettajina on myös seurakunnan työntekijöitä.

Pyhäkoulut ovat lasten omia jumalanpalvelushetkiä, joissa lapselle annetaan mahdollisuus kohdata pyhä omalla tavallaan.

— Nykymaailmassa tilaa ja aikaa pyhän kohtaamiseen on vähän, joten pyhäkouluista on tullut yhä tärkeämpiä, arvioi lehtori Eero Jokela Seurakuntaopiston Lapsityön instituutista.

— Pyhäkoulussa lapselle annetaan mahdollisuus seurustella Jumalan kanssa, leikkiä ja hiljentyä.

Jokelan mukaan pyhäkoulut ovat vanhempien tukena lapsen kasvatuksessa.

— Monilla vanhemmilla on tarve ja halu siihen, että uskonnollisia kysymyksiä käsiteltäisiin lapsen kanssa turvallisella ja avoimella tavalla. Samanaikaisesti he kuitenkin kokevat olevansa itse hirveän voimattomia näiden kysymysten edessä.

— Perheissä ei ole enää riittejä ja traditioita, joiden parissa usko tulisi luontevasti esille. Lapsihan oppii nimenomaan tekemisen kautta. Kirkon suuri haaste on kohdata vanhempien hiljaiset toiveet, Jokela sanoo.

Aikuisilla saattaa olla komplekseja hengellisyyteen liittyvissä asioissa, ja heidän voi olla vaikea puhua uskosta. Lapselle sen sijaan hengellisyys on luonnollista. Eero Jokela muistuttaa, ettei aikuisella — on hän sitten vanhempi tai pyhäkoulunopettaja — voi eikä tarvitse aina olla vastauksia lapsen kysymyksiin.

— Pyhäkoulu ei ole mikään informaatiotilaisuus. Meillä suomalaisilla luterilaisilla on taakkanamme vahva rationaalinen perinne, joka tähtää Jumalan ymmärtämiseen. Mutta uskossa kokemus on aina ensisijainen. Kokemusta voi yrittää pukea sanoiksi, mutta yritykseksi se aina jää.

— Nykyisin uskonnollisessa kasvatuksessa pyritään yhä vähemmän tiedolliseen ymmärrykseen. Sen sijaan halutaan ottaa käyttöön kaikki aistit, tunteet ja koko keho.

Pyhäkoulutyössä on viime vuosina otettu käyttöön uusia menetelmiä kuten montessoripedagogiikkaan pohjautuva Suuri leikki tai rukoushelmet. Niissä yhtenä lähtökohtana on, että lapsesta ei yritetä tehdä pientä aikuista.

— Näissä pyhäkouluissa tanssitaan, leikitään, lauletaan, maistellaan. Läsnä on vahva ihmettelyn ja lumoutumisen ulottuvuus, Eero Jokela kuvailee.

Jokelan mukaan kristinuskon keskeiset käsitteet, kuten vaikkapa armo, sovitus ja rakkaus, saavat lapsen mielessä sisällön vasta kun hänellä on niistä joku kokemus esimerkiksi leikin kautta.

Uudenlaiseen pyhäkoulu-ajatteluun kuuluu myös, että aikuinen on lapsen kanssa tasavertainen ja työskentely on yhdessä tekemistä.

— Aikuinen voi tuntea nöyryyttä ja kunnioitusta huomatessaan, kuinka luontevasti lapsi elää pyhän edessä, sanoo Jokela.

Vanhempia, jotka kokevat uskontokasvatuksen vaikeaksi, Eero Jokela kehottaa olemaan aitoja.

— Kannattaa tehdä sitä, mikä tuntuu turvalliselta ja luonnolliselta. Se mitä sanotaan ääneen ei ole niin tärkeää kuin se, miten ollaan läsnä. Vanhempien ei tarvitse ajatella, että "minun täytyy siirtää ja opettaa", vaan he voivat olla rauhassa avuttomia pyhän edessä.

Niin kotona kuin seurakunnassakin olisi olennaista tarjota lapselle paikka, aika ja riitit, joissa hän voi kohdata pyhän. Jokelan mukaan lapsi ja Jumala kyllä huolehtivat kohtaamisen sisällöstä.

Riittejä ovat esimerkiksi iltarukous, raamatunkertomukset ja kirkkovuoteen liittyvät perinteet. Kotiin voi koota juhlapöydän, jonka koristelua muutetaan kulloisenkin pyhän mukaan. Pyhäinpäivänä siinä voi olla kynttilä ja poisnukkuneiden läheisten kuvat, joulun aikaan seimi ja pääsiäisenä pääsiäispuutarha.

Lasten kysymykset saattavat aikuisissa aiheuttaa ahdistusta, koskevathan ne usein asioita, joihin ei aikuisellakaan ole lopullista vastausta.

— Esimerkiksi Jumalaa tai kuolemaa koskeviin kysymyksiin on paras vastata niin, että on itse rehellinen. Voi sanoa "minusta se on näin" tai "ajattelen näin". Se on ihan eri asia kuin julistaa "se on näin", Eero Jokela pohtii.

— Aika pieniähän me kaikki perimmäisten kysymysten äärellä olemme. Mutta jos lapselle ei vastaa mitään, hänelle jää turvaton olo. Onneksi meillä on raamatunkertomusten maailma, joka auttaa sekä lapsia että meitä aikuisia lähestymään monia vaikeitakin asioita.

Täsmällisiä vastauksia kaipaaville Eero Jokela muistuttaa, että uskonnossa ei pohjimmiltaan ole kysymys opista, vaan Jumalan läheisyydessä elämisestä ja hänen tahtonsa löytämisestä.

— Yksilölle uskonto on tapa kohdata elämän hyviä ja kannattelevia voimia. Se on rakkauden ja mielekkyyden etsimistä. Jokainen miettii, mistä hän saa turvaa tai mikä motivoi häntä elämään, Jokela toteaa.

— Kun usko kiinnittyy jo lapsuudessa elämän peruskysymyksiin ja -kokemuksiin, se seuraa ihmistä koko elämän ajan. Kristinuskossa on valtava syvyys ja viisaus, mutta ne on itse elämällä löydettävä.

Jokelan mukaan monet herkistyvät uskonnollisille pohdinnoille omien lasten syntymän myötä.

— Pienen lapsen vanhempien on helppo kokea, että elämä on enemmän. Uskonnolliset traditiot vahvistavat tätä kokemusta, ja siinä kirkko voi olla tukena ja apuna.

Pyhäkoulut Vantaalla

Hakunilan seurakunta

Hakunilan kirkko, Hakunilantie 48, 18.9. alkaen su klo 11, kaakaopyhäkoulu ti klo 18

Länsimäen kirkko, Kerokuja 9, 18.9. alkaen su klo 10

Hämeenkylän seurakunta

Päiväkoti Kimaran asukastila, Kimaratie 12, 11.9. alkaen su klo 11

Kerhotila, Uudentuvantie 6, 13.9. alkaen ti klo 18

Hämeenkylän kirkko, Auratie 3, 11.9. alkaen su klo 10

Kerhotila, Sahratie 1, 11.9. alkaen su klo 10

Pähkinärinne, Lammaspolku 1, 13.9. alkaen ti klo 17.30

Vapaalan seurakuntatalo, Vanha Hämeenkyläntie 9, 11.9. alkaen su klo 11

Korson seurakunta

Korson kirkko, Merikotkantie 4, 11.9. alkaen su klo 10 sekä 9.10. alkaen parillisten viikkojen su klo 17–18.30 "Soita ja laula" yli 5-v., ilmoittautuminen Erja Lindholmille p. 050 3365 794

Ryhmäperhepäiväkoti Varpunen, Varpusenkuja 1 F, 11.9. alkaen su klo 13

Nikinmäen seurakuntakoti, Surviaisenkuja 1, 12.9. alkaen joka toinen ma klo 18

Rekolan seurakunta

Rekolan Pyhän Andreaan kirkko, Kustaantie 22, 11.9. alkaen su klo 10

Asolan seurakuntatalo, Asolantie 6, 11.9. alkaen su klo 10

Päiväkummun seurakuntatalo, Tuovintie 39, 14.9. alkaen kaakaopyhäkoulu ke klo 18

Norkkokuja 3 14.9. alkaen kaakaopyhäkoulu ke klo 18

Tikkurilan seurakunta

Tikkurilan kirkko, Asematie 12 alakerta, 11.9. alkaen su klo 10

Jokiniemen kerhohuone, Ohratie 10 C, 11.9. alkaen su klo 11

Simonmetsän kerhohuone, Vanamontie 4 A-talo, 11.9. alkaen su klo 11

Kartanonkosken kerhohuone, Hagelstamintie 20 A, 11.9. alkaen su klo 11

Ylästön seurakuntatalo, Lehtikummuntie 2, 11.9. alkaen su klo 11

Ilolan seurakuntatalo, Soittajankuja 1, 11.9. alkaen su klo 11

Kuusikon koulu, Hovitie 11, 11.9. alkaen su klo 11

Vantaankosken seurakunta

Myyrmäen kirkko, Uomatie 1, 11.9. alkaen su klo 10

Vantaanpuiston ostoskeskus 11.9. alkaen su klo 17

Vantaanlaakso, Naapurinkuja 2, 11.9. alkaen parillisten viikkojen su klo 11

Martinristi, Laajaniityntie 2, 11.9. alkaen su klo 11 vuorotellen perhekirkon kanssa sekä parillisten viikkojen ma klo 18

Kerhotila, Ruukkukuja 1 A, 13.9. alkaen ti klo 17.30

Vaskipelto, Aapramintie 1, 13.9. alkaen ti klo 17.30

Vihertien asukaspuisto 26.9., 31.10. ja 28.11. klo 10.30