Pirkko Aitoaho kirjoittaa romaanissaan Parempia ihmisiä viisikymppisestä perheterapeutista Eevasta, joka yhden syksyn aikana järjestelee elämäänsä uusiksi. Osaan tapahtumista hän on voinut varautua etukäteen, osa tulee vastaan toivomatta ja odottamatta.

Ammatillisesti Eeva ajattelee saavuttaneensa sen, mihin on pyrkinyt: hän työskentelee seitsemättätoista vuotta psykologina perheneuvolassa. Aviomies on lähtenyt vuodeksi vierailevaksi professoriksi Amerikkaan, eivätkä perheen opiskelevat lapset asu enää kotona. Eeva on päättänyt nyt kokeilla kaikessa rauhassa, millaista on elää yksin — ja ilman miestä.

Rintojen joukkotarkastuksen jälkeen Eeva kutsutaan kuitenkin uusintakuvaukseen, ja rintasyöpä varmistuu. Pian sen jälkeen hänelle tehdään leikkaus, ja sädehoidot alkavat. Eeva ei tosin haluaisi jäädä sairauslomalle, sillä hän on tottunut olemaan vahva ja hoitamaan velvollisuutensa.

Pirkko Aitoaho kirjoittaa tapahtumista toteavasti, alleviivaamatta ja dramatisoimatta. Elämässä kun voi itse kullekin tapahtua jokseenkin kaikki se, mikä on joskus tapahtunut tai tapahtuu jollekin toiselle.

Varmaan myös kirjailijan koulutustausta — sairaanhoitaja ja lastentarhanopettaja — on auttanut häntä solahtamaan terapeutin psykomaailmaan.