Yllättävän monet harrastavat silloin tällöin hautausmaalla kävelyä ja vanhojen hautakivien ja -ristien tutkimista. Ne kertovat menneistä ajoista ja tavoista, vanhoista nimistä, ihmisten elämänkohtaloista, ajankulusta ja sukupolvien ketjuista, elämästä ja kuolemasta.

Vanhojen hautakivien katseleminen pysäyttää ja rauhoittaa.

Ruskeasannan hautausmaan kauneimpia vanhoja muistokiviä ja -ristejä on koottu samaan paikkaan.

— Kauniita muistokiviä ja ristejä ei ole raskittu hävittää, vaan niitä on koottu jälkipolvien ihailtaviksi, kertoo ylipuutarhuri Tuovi Lehtinen.

Muistomerkit on koottu vanhoilta haudoilta, joita omaiset eivät ole hoitaneet ja hautapaikka on palautunut uuteen käyttöön.

Hautakivien museo sijaitsee Ruskeasannan hautausmaan viereiseltä bussipysäkiltä kivenheiton matka eteenpäin, entisen punaisen ruumishuoneen läheisyydessä.

Myös Helsingin pitäjän kirkolla on parikymmentä kulttuurihistoriallista muistomerkkiä, jotka seurakunta on päättänyt säilyttää, vaikka omaisia ei enää ole haudasta huolehtimassa.

Teologian lisensiaatti, filosofian maisteri Brita Nickels, joka on tutkinut hautamuistomerkkejä 1970-luvulta alkaen, on aikoinaan arvioinut haudat ja tehnyt ehdotuksen säilyttämisestä tai poistamisesta.