Elokuisena iltapäivänä vihmoo vettä, mutta Jari Gusevia ei pieni sade haittaa. Juoksija on tottunut harjoittelemaan säässä kuin säässä. Harjoittelusta ei voi muutenkaan tässä vaiheessa tinkiä, sillä ensi viikolla alkavat vammaisten yleisurheilun EM-kisat Espoossa.

Kyseessä on tähän asti isoin Suomessa järjestetty vammaisurheilutapahtuma. Espooseen on tulossa yli 800 liikunta- ja näkövammaista urheilijaa 40 maasta. Suomesta on valittu kilpailuihin 14-henkinen joukkue.

Vantaalainen Gusev osallistuu kisoissa 1500 ja 5000 metrin juoksuihin heikkonäköisten sarjassa. Muut näkövammaisten sarjat ovat sokeat ja vaikeasti heikkonäköiset.

— Ilman muuta tähtään mitaliin, koska minulla on siihen ihan realistiset mahdollisuudet. Tiedän silti, että kilpailutilanteessa voi sattua mitä tahansa, kokenut juoksija sanoo.

Jenkkijuoksija ihanteena

Jari Gusevin oikea silmä on ollut sokea syntymästä lähtien. Vasemmalla silmällään hän näkee sen verran, että pystyy esimerkiksi juoksemaan maastossa.

— Onneksi toisen silmän näkö ei ole heikentynyt vuosien mittaan, hän toteaa.

Gusev innostui juoksemisesta 9-vuotiaana. Hän oli vuonna 1983 katsomassa Helsingin MM-kisoja, ja varsinkin erään jenkkijuoksijan meno oli hänestä niin vaikuttavaa, että hän halusi tulla itsekin yhtä hyväksi juoksijaksi.

Juoksuharjoitukset alkoivat Pakilan Veto -nimisessä urheiluseurassa, jonne Gusevin houkutteli hänen luokkakaverinsa. Seura oli perehtynyt enemmän hiihtoon, mutta Gusev ei juuri osallistunut hiihtokisoihin.

Vuonna 1986 Gusev siirtyi Helsingin Kisaveikkoihin, johon hän kuuluu edelleen. Siellä on myös toinen vantaalaisurheilija, lukiota käyvä Viljami Kammonen, joka osallistuu EM-kisoissa 200 ja 400 metrin juoksuihin.

— On mukavaa, kun voi vaihtaa välillä ajatuksia toisen juoksijan kanssa. Kokeneempana olen antanut hänelle myös vähän neuvoja.

Menestystä EM-kisoissa

31-vuotias Jari Gusev on ehtinyt kerätä sievoisen määrän mitaleita EM-kilpailuista. Parhaimpina saavutuksinaan hän pitää 1500 metrin juoksussa saamiaan kultamitaleja, joista ensimmäinen tuli vuonna 1991 Caenissa Ranskassa ja toinen vuonna 2001 Bialystokissa Puolassa.

Jälkimmäinen kultamitali noteerattiin niin korkealle, että Gusev valittiin vuonna 2001 vuoden vammaisurheilijaksi.

Gusev on harjoitellut tulevia EM-kisoja varten viisi, kuusi kertaa viikossa puolesta tunnista kahteen tuntiin kerrallaan.

— Jäljellä on enää muutama kova harjoitus. Ikä on alkanut vaikuttaa siten, että rankimmista harjoituksista palautumiseen menee enemmän aikaa, hän harmittelee.

Kesäisin Gusev harjoittelee jonkin verran Myyrmäen urheilukentällä, mutta enimmäkseen hän juoksee omia reittejään luonnossa. Jos talvella eivät kelit innosta, hän käy harjoittelemassa Helsingin Myllypurossa sijaitsevassa Liikuntamyllyssä.

Taido tuo kavereita

Jari Gusev työskentelee Näkövammaisten keskusliitossa kurssisihteerin sijaisena. Hän asustaa sinkkuna Louhelassa. Mies tuumii viettäneensä kaiken vapaa-aikansa niin tiiviisti urheilun parissa, ettei hänellä ole ollut aikaa seurusteluun.

— Näiden kisojen jälkeen olen kyllä ajatellut katsella ympärilleni ja etsiä jotakin muutakin sisältöä elämään, hän naurahtaa.

Gusev kertoo juoksemisen olevan kaiken kaikkiaan niin yksinäistä puuhaa, että hän on välillä pitänyt taukoa ja miettinyt jopa lopettamista. Muutama vuosi sitten Gusev löysi tauon aikana uuden liikuntaharrastuksen, taidon, joka on japanilainen taistelulaji.

— Taidossa on yhtenä hienona puolena se, että siinä saa kavereita. Siten se on vastapainoa juoksulle.

Suomessa on pikkuhiljaa huomattu vammaisten urheilijoiden hyvät saavutukset. Gusevin mielestä vammaisurheilun arvostus on kasvanut samassa tahdissa kuin ihmisten tietoisuus.

— Mitä enemmän mediassa kerrotaan meistä, sitä enemmän meitä osataan arvostaa, hän arvelee.

Vammaisten yleisurheilun EM-kisat järjestetään 22.–27.8. Leppävaaran
stadionilla Espoossa.