Väärät kummit valinnut kysyi, voiko kummiuden lakkauttaa tai myöhemmin lisätä lapselle uusia kummeja (VL 11.8.). Nämä kysymykset ovat nousseet viime aikoina usein esille, mikä kertonee kummiuden arvostuksesta.

Piispainkokous käsitteli kummikysymystä viime helmikuussa. Käsittelyssä oli ehdotus, että lapselle voitaisiin kasteen jälkeen lisätä enintään kaksi kummia. Asiasta ei tehty vielä päätöstä, joten tällä hetkellä voimassa ovat seuraavat asiat:

Kastettavalla tulee olla vähintään kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja evankelisluterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäseniä. Lisäksi kummeina voivat olla eräisiin muihin kristillisiin kirkkoihin tai yhdyskuntiin kuuluvat henkilöt. Ylärajaa kummien määrälle ei ole.

Kummeja ei voi myöhemmin vaihtaa, eikä kummiksi kutsutulta riistää tätä tehtävää. Kummien valinta on peruuttamaton päätös, vaikka joskus käy niin, että kummin ja lapsen välit jäävät etäisiksi.

Lapselle voidaan jälkikäteen nimetä yksi tai useampi kummi, jos kummius ei mitenkään voi tulla hoidetuksi. Kyseessä on lähinnä adoptio tai se, ettei ulkomailla kastetulla lapsella ole lainkaan kummeja. Päätöksen kummien lisäämisestä tekee lapsen seurakunnan kirkkoherra huoltajien esityksestä.

Kummien tehtävänä on tukea vanhempia ja huoltajia lasten kristillisessä kasvatuksessa. Kastettaville aikuisille kummi on hengellinen tukija.

On selvää, että kummiuden käytännöt vaihtelevat paljon. Jos lapsen kummi kuolee, ei häntä tarvitse korvata uudella. Esirukoustehtävä jatkuu vielä taivaassakin. Joskus huoltajat pyytävät kummiuden purkamista riitojen vuoksi. Toivoisin, etteivät aikuisten riidat ulottuisi lasten maailmaan.

Kummiksi lupautuminen on tärkeä päätös. Kannattaa pohtia, mitä lapsi kummilta tarvitsee, mitä vanhemmat toivovat ja mitä itse haluaisi antaa. Kummiuden tulisi kantaa ainakin nuoren konfirmaatioon asti. Sen jälkeenkin on ilo kohdata perhejuhlissa ja elämän käännekohdissa.