Ensi viikolla aloittavat jälleen tuhannet innokkaat ekaluokkalaiset koulutiensä. Kyseessä on iso elämänmuutos lapsille ja heidän perheilleen.

— Suurin osa lapsista on ollut esikoulussa, jossa he ovat jo tietyllä tavalla kasvaneet koululaisiksi. Esikoulu on silti aivan eri juttu kuin koulu, sanoo Vantaan kaupungin sivistystoimen vs. johtava koulupsykologi Minna Salmi.

— Erityisen iso on koulun sosiaalinen merkitys. Lapsi tuntee sosiaalista arvonnousua tullessaan koululaiseksi ja kuuluessaan samanikäisistä koostuvaan ryhmään.

Salmen mielestä merkittävimmäksi ensimmäisissä kouluvuosissa nousee, millaiseksi oppijaksi lapsi alkaa kokea itsensä.

— Tätä käsitystä voi olla jälkikäteen työläs muuttaa, vaikka se olisi kuinka virheellinen. Siksi oppimisvaikeuksiin pitäisi puuttua mahdollisimman varhain, jolloin oppiminen sujuisi hyvissä merkeissä.

Mukana lapsen arjessa

Vanhempien tehtävänä on Minna Salmen mukaan olla kunnolla läsnä lapsensa arjessa. Heidän pitäisi olla valmiina kuuntelemaan, jos lapsella on esimerkiksi koulunkäyntiin liittyviä huolia.

Tärkeää on olla avoimessa yhteistyössä koulun kanssa. Vanhempien olisi myös muistettava, että opettaja on lapselle auktoriteetti, jota hän arvostaa suuresti, eikä sitä ole hyvä kyseenalaistaa lapsen kuullen.

— Opettajan pitäisi saada rauhassa opettaa lasta. Jos ongelmia ilmenee, on aikuisten keskusteltava niistä ensin keskenään.

— Lapselle voi näet olla melkoinen ristiriitatilanne, jos hän joutuu olemaan opettajansa ja vanhempiensa välissä.

Salmi tietää, että lapsiryhmässä saattaa olla tiedoiltaan ja taidoiltaan hyvin erilaisia lapsia. Hänestä vanhempien on turha olla huolissaan, jos lapsi ei vielä kouluun mennessään osaa esimerkiksi sitoa kengännauhoja tai kuoria perunoita. Lapsi kyllä oppii ne jossakin vaiheessa.

Ongelmiin apua ajoissa

Vantaan kaupungin koulupsykologien palvelut ovat painottuneet nimenomaan ala-asteen puolelle. Ajatuksena on, että oppilaiden erilaisiin vaikeuksiin pyritään puuttumaan heti niiden ilmaantuessa.

Oppilaiden vaikeudet voivat liittyä oppimiseen, sopeutumiseen, tunne-elämään tai koko luokan ryhmäsuhteisiin.

— Esimerkiksi oppimisen tai tarkkaavuuden ongelmat saattavat johtua lapsesta, hänen perhetilanteestaan tai sosiaalisesta ympäristöstä. Yksittäistä syytä ei välttämättä aina löydy, Minna Salmi sanoo.

Koulupsykologien asiantuntemusta voidaan hyödyntää myös kiusaamistapauksissa. Yleensä niitä kuitenkin hoitavat koulujen moniammattilliset oppilashuoltoryhmät, joihin kuuluu muun muassa opettajia, koulukuraattoreita ja terveydenhoitajia.

— Kouluissa on kyllä yritetty puuttua kiusaamiseen ajoissa. Pienemmät tapaukset on voitu hoitaa pelkästään oppilaan, opettajan ja vanhempien kesken.

Erityisopetuksen tarve suuri

Erityisopetuksen tarve on kasvanut viime vuosina jatkuvasti koko maan kouluissa. Erityisopetuspaikoista Vantaalla päättävä Minna Salmi arvelee erityisopetusta saaneiden oppilaiden osuuden nousseen kaupungissa tämän vuoden aikana peräti 12,5 prosenttiin.

— Erityisesti kielelliset vaikeudet ovat lisääntyneet. Sitä en tiedä, miten paljon asiaan vaikuttaa parantunut diagnostiikka. Nyt osataan antaa ongelmalle nimi. Osalla saattaa liittyä kielellisiin vaikeuksiin myös tarkkaavuuden ongelmia.

Joillakin lapsilla taas voi olla niin isoja psyykkisiä ongelmia, että he eivät pysty olemaan isossa ryhmässä ja tarvitsevat sen vuoksi erityisopetusta.

Kun lapsella ilmenee koulunkäynnissä vaikeuksia, tulee aloite niiden selvittämiseen yleensä luokanopettajalta. Tilannetta arvioi aluksi osa-aikainen erityisopettaja, jonka jälkeen oppilas voi saada tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta. Jos näistä tukitoimista ei ole tarpeeksi apua, otetaan yhteyttä koulupsykologiin.

— Lapsen tilannetta pohditaan yhdessä hänen opettajiensa ja vanhempiensa kanssa. Myös lapsi otetaan mukaan keskusteluun.

Haasteellinen syksy

Minna Salmi sanoo, että on vaikea tietää, mikä on vaikuttanut erityisopetusta tarvitsevien lasten määrän lisääntymiseen. Hän epäilee ilmiön olevan monen tekijän yhteisvaikutusta.

— Voisi kysyä, mikä merkitys on lapsuuden ja perheen muuttumisella. Esimerkiksi lapsen ja vanhempien välinen vuorovaikutus on vähäisempää, jos lapsi viettää paljon aikaansa television ja tietokonepelien maailmassa.

Vantaan koulut ovat tänä syksynä erityisten haasteiden edessä sivistystoimessa tehtyjen säästöjen vuoksi. Salmi uskoo, että nyt saavutetaan säästöissä pohja, sillä tämän alemmaksi ei enää voida päästä.

— Esimerkiksi luokkakoon suurentamisella on varmasti merkitystä niille lapsille, joilla on vaikeuksia oppimisessa.

— Kun säästöjä on kuitenkin pakko tehdä, on minusta tärkeämpää satsata osa-aikaiseen erityisopetukseen kuin koulunkäyntiavustajiin. Erityisopetus onkin pyritty pitämään entisellä tasollaan, ja meillä on yksi osa-aikainen erityisopettaja 250 oppilasta kohden.

Erityisopetusta saavat oppilaat eivät välttämättä tarvitse kaikissa tilanteissa avustajaa. Salmen mukaan avustajan käyttöä voidaan harkita tarkemmin kunkin lapsen kohdalla.

— Ison luokan opetusta voidaan hoitaa myös jakotunneilla. Tällöin luokka jaetaan osiin ja lapset viettävät osan tunneista pienemmissä ryhmissä, Minna Salmi pohtii tukimuotoja.